Seitsemän vuotta sitten fysioterapeutti Maarit Kuntola päätti alkaa opiskella ylempää amk-tutkintoa terveyden edistämisen koulutusohjelmassa. Tuolloin hän työskenteli Savitaipaleen vanhaintuki Ry:llä. Hänen vastuutehtävänsä olivat hiljalleen lisääntyneet, joten hän alkoi kaivata jatkotutkintoa.

”Koko opiskeluajan sain työssäni lisää vastuuta. Valmistuttuani sain tehdä johtajan sijaisuutta, ja sitten olikin yhtäkkiä 30 alaista”, Maarit Kuntola kertoo.

Esimiestehtävät tuntuivat mielekkäiltä, ja pian Kuntola siirtyi Pulsan hoitokotiin toiminnanjohtajan sijaiseksi. Vuosi sitten aloitti nykyisessä työssään Saimaan Kriisikeskuksen johtajana.

”Ilman ylempää amk-tutkintoa en olisi näitä töitä saanut. Koulutus antoi näihin töihin hirveän hyviä eväitä: itsevarmuutta sekä kykyä verkostoitua ja hakea ammattilaiskontakteja”, Kuntola summaa.

Kriisikeskuksen johtajan työstä iso osa on vapaaehtoisten ohjausta. Lisäksi työhön kuuluu muun muassa kriisivastaanottoa. Vaikka työ poikkeaa melkoisesti fysioterapeutin työstä, Kuntola on iloinen siitä, että päätyi työhönsä juuri tätä polkua pitkin.

”Kriisityössä minulle on paljon hyötyä fysioterapeutin kokemuksesta. Kriiseissä ihminen kokee asioita hyvin kehollisesti. Pystyn seuraamaan sanallisen viestinnän lisäksi kehon kieltä ja eleitä.”

Vertaistuki kannusti työnhakuun

Kuntola opiskeli jatkotutkinnon ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa. Työ- ja perhe-elämän sekä opiskelun yhdistäminen oli haasteellista, mutta antoi myös kykyä organisoida ja järjestää asioita.

 ”Tätä työelämäkin nykyään tekijältään vaatii”, Kuntola huomauttaa.

 Välillä hän otti töistä hieman lomaa tai palkattomia päiviä saadakseen opinnot tehtyä. Kuntolan kanssa samassa koulutusohjelmassa opiskeli erilaisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

 ”Koulutuksen yksi tärkeä anti on ollut oman itsen kasvu. Uskallan verkostoitua, enkä ajattele olevani vain rivityöntekijä. Valmistumisen jälkeen seurasin muiden työllistymistä ja mietin, uskaltaisinko minäkin hakea. Vertaistuki oli tärkeää. Huomasin, että meillä on ihan arvostettu tutkinto.”

 Opinnot terveyden edistämisen koulutusohjelmassa kestivät kaksi ja puoli vuotta. Kuntolan mielestä se oli sopiva pituus. Sinä aikana ehti seurata, mitä ympäristön ja terveyden suunnittelussa tapahtui.

 ”Vuosikin on hyvä aika seurata esimerkiksi kunnallista päätöksentekoa ja sitä, miten joku asia etenee.”

Asiantuntijat ovat kysyttyjä

Yliopettaja Eeva Harjulehto Saimaan ammattikorkeakoulusta kertoo, että ylemmän amk-tutkinnon tehneet työllistyvät hyvin.

”Pääkaupunkiseudulla he ovat haluttuja työntekijöitä, koska heillä on usein vankka työkokemus jo entuudestaan. Myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on ilmoittanut halukkuutensa ottaa YAMK-tutkinnon suorittaneita projekteihin ja kehittämistehtäviin. EKSOTE-piirin yksi painopistealue onkin terveyden edistäminen”, Harjulehto kertoo.