Ensimmäiset kolme päivää Aucklandissa ovat nyt takana. Nämä päivät oon kuluttanut aikaeroon (9h eteenpäin) totutellen ja kaupunkiin tutustuen.

Matka sujui mukavasti, mutta vähäunisesti. Matkustusaikaa kertyi yhteensä vähän vajaa 27 tuntia. Ensin lensin Helsingistä Shanghaihin, missä oli 8 tunnin vaihto, ja siitä jatkoin Aucklandiin.

Aucklandista sain erittäin hyvän ensivaikutelman. Lento oli tunnin etuajassa ja lentokenttäbussissa hyvä Wi-Fi, jonka avulla pystyin selvittämään, kuinka pääsen julkisilla Ponsonbyn kaupunginosassa sijaitsevaan asuntolaani. Paikallisbussin kuljettaja oli hyvin ystävällinen ja piti huolta, että jäin pois oikealla pysäkillä, vaikkei se kovin hankalaa ollutkaan, kun bussissa kuulutettiin aina seuraava pysäkki. En kuitenkaan viettänyt tässä majapaikassa aikaa muutamaa tuntia pidempään, sillä harjoittelupaikkani on juuri muuttanut, ja sinne tuli yli 1,5 tunnin bussimatka asuntolasta. Pääsin muuttamaan lähemmäs, Point Chevalieriin, ja se oli mielestäni vaan hyvä asia. Huone täällä on mukavampi ja palvelut lähempänä kuin ensimmäisessä, vaikka tämä sijaitseekin hiukan kauempana keskustasta. Se ei kuitenkaan minua pikkukylän tyttönä haittaa.

Toisena päivänä hoidin käytännön asioita kuntoon. Paikallinen SIM- ja bussikortti on nyt hallussa ja kiertelin myös kaupungin keskustaa.  Vierailin Waiheke -saarella, joka on noin puolen tunnin lauttamatkan päässä Aucklandista. Sen kehuttiin olevan erinomainen kohde päiväretkelle, sillä siellä saattaa olla aivan erilainen sää kuin kaupungissa. Ja niin oli tälläkin kertaa, Waihekella paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta ja tarkeni helposti t-paidassa (paitsi osalla paikallisista oli jo untuvatakki päällä), kun taas kaupungissa oli hyvin pilvistä ja tuulista. Kävin katsastamassa saaren kuuluisimman uimarannan ja löysin aivan upean luontopolun, joka kulki kauri-metsän varjoissa ja nousi korkeille kukkuloille, joista avautui mahtavat näköalat merelle. Metsän siimeksestä kuului mitä kummallisimpia linnunlauluja ja bongasinkin useita lintuja aina haukasta pingviiniin ja sellaisiin lintuihin, joiden lajeista mulla ei ole minkäänlaista hajua!

Oon sopeutunut aikaeroon yllättävän hyvin ja samoten myös uuteen kotikaupunkiini. Ihmiset ovat täällä todella ystävällisiä; asuntolan hoitaja kertoi minulle kädestä pitäen, kuinka pääsen bussilla harjoittelupaikkaani ja oli muutenkin hyvin huolehtivainen. Ihmiset auttavat mielellään ja kun kysyin esimerkiksi eräältä herralta keskustassa, kumpaan suuntaan Queen Street tulee, sain sen vastauksen lisäksi useita eri vaihtoehtoja, missä tulisi käydä Aucklandissa ollessa ja kuinka olisi hyvä jos lakkaisin juomasta virvoitusjuomia ja syömästä lihaa.

Huomenna alkaa sitten kauan odotettu harkka. Siitä kuulette lisää, kunhan itsekin tiedän siitä enemmän!

-Niina-