Saimaan ammattikorkeakoulun kuvataiteen lehtori Sofia Wilkman siirtyy hetkeksi päätoimiseksi taiteilijaksi apurahan turvin. Wilkman sai Taiteen edistämiskeskuksen viisivuotisen kuvataiteen apurahan vuodelle 2015.

”Aion omistautua omalle maalaamiselle, teen näyttelytyötä. Sinänsä kuvataiteilijan arki ei ihan mahdottomasti muutu, sillä melkein kaikki apurahalla olevat tekevät myös opetusta, mutta vähemmän”, Wilkman toteaa.

”Apurahan saanti yllätti iloisesti, sillä kilpailu on hirvittävän kovaa. Koen että se on suuri arvostuksen osoitus, eräänlainen palkkio jo tehdystä työstä. Taiteen edistämiskeskuksen apurahaa perustuu täysin taiteelliselle työlle, ei esimerkiksi sosiaalisille perusteille.”

Wilkmanilla on ateljee Espoon kaupungin ateljeetalossa Kilossa. Talo on Albert Edelfeltin rakennuttama ja Eliel Saarisen piirtämä. Alueella on sijainnut Tuusulanjärveen verrattava taiteilijayhteisö 1800-1900 –lukujen taitteessa. Pääosan ajastaan Wilkman aikoo nyt viettää Kilossa. 

”Se on vähän kuin paluu juurille. Olen maalannut debyyttinäyttelyni Kilossa ja itse asiassa olen kotoisinkin sieltä. Kilon ateljeetaloon liittyy myös historian havinaa, niin monet kuuluisat taiteilijat ovat työskennelleet siellä.”

Wilkman on toivonut pitkään ateljeeasuntoa, ettei tarvitsisi rampata kodin ja ateljeen väliä, voisi vain keskittyä työhön.

”Taide vaatii paljon suunnittelua ja työtä. Kun menen ateljeehen, menen töihin. Jos taiteessa haluaa tuloksia, se vaatii työrytmiä ja vahvaa itsekuria. Ateljeehen mennään tietoisesti työskentelemään, ei niin, että kesken kahvinkeiton käydään välillä tekemässä vähän jotain.”

Apurahasta huolimatta Wilkman jatkaa myös opetustyötä, tosin pienimuotoisemmin.

”Opetustyön ja kaiken muun siihen liittyvän ohella on aika vaikea tehdä omaa taiteellista työtä. Ajan löytäminen omalle taiteelle on haastavaa, ja on selvää että oma taiteellinen työ kärsii. Apuraha antaa mahdollisuuden kääntää ajankäytön omalle taiteelliselle työlle edullisempaan suuntaan.”

”Olen aina tehnyt opetustyötä erilaisissa ympäristöissä oman maalaustyöni ohella. Se on kuvataiteilijalle hyvin tavallista.”

Wilkmanin koti on Helsingissä, mutta hän sanoo viihtyvänsä myös Imatralla.

”On mielenkiintoista heittäytyä erilaisiin kulttuuriympäristöihin. Aina välillä unohtuu, että Suomi on iso maa, jossa on suuria eroja. On hyvä aina välillä siirtyä toimimaan johonkin uuteen. Olen matkustellut myös paljon ulkomailla, kuten taiteilijoiden tapana on. Toivoisin, että opiskelijatkin lähtisivät rohkeasti kokeilemaan taiteellista toimintaa myös muualle, isompiin kaupunkeihin Suomessa ja ulkomailla.”

”Taide pitää viedä ulos. On tärkeä esittäytyä haastavammassa taideympäristössä, vaikka se joskus tuntuu haastavalta. Koulutuksen tehtävä on antaa eväitä ja valmennusta, hyvin konkreettisia asioita taiteilijan toiminnasta ja taiteilijan suhteesta yhteiskuntaan. Samoista syistä korostan myös opettajien liikkuvuutta.”

Sofia Wilkman aloittaa apurahakautensa tammikuussa 2015. Saimaan ammattikorkeakoulusta myös kuvaveistäjä William Dennisuk on Taiteen edistämiskeskuksen viisivuotisella apurahalla ja valokuvaaja Päivi Eronen kulttuurirahaston yksivuotisella apurahalla.