anuvenesojaAnu Venesojan työnkuvaan kuuluvat Eksotessa myös potilasturvallisuusasiat sekä laatu- ja turvallisuustyöryhmän vetovastuu. Tulevaisuudessa hän aikoo väitellä filosofian tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisestä tohtoriohjelmasta.


Yhtenä päivänä Anu Venesoja on ensihoitaja ja ensihoidon kenttäjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote). Toisena hän tekee väitöskirjaa.

”Juuri nyt olen virkavapaalla ja työstän ensimmäistä väitöskirjaani kuuluvaa artikkelia”, Imatralla asuva Venesoja kertoo.

Hän innostui tutkimustyöstä opiskellessaan ensihoitajan ylempää AMK-tutkintoa (YAMK) Saimaan ammattikorkeakoulussa.

”Lopullinen päätös tohtoriopintoihin hakemisesta syntyi, kun suomalainen ensihoidon ’guru’ Maaret Castrén vieraili meillä luennoimassa. Hän puhui ensihoitajan laajenevasta ja voimakkaasti muuttuvasta työnkuvasta ja sanoi, että ensihoidon tutkimusta tulisi lisätä ja huomioida myös muut kuin lääketieteelliset näkökulmat", Venesoja kertoo.

Lähihoitajasta korkeakouluopiskelijaksi

Venesoja on ensimmäiseltä ammatiltaan lähihoitaja. Ammattikoulun jälkeen hän jatkoi opintojaan ammattikorkeakoulussa ja valmistui ensihoitajaksi vuonna 2004.

”YAMK-opintoihin hain reilut kymmenen vuotta AMK:sta valmistumisen jälkeen. Halusin täydentää osaamistani erityisesti esimies- ja kehittämistehtävien vaatimien taitojen osalta ja näin laajentaa työmahdollisuuksiani tulevaisuudessa”, Venesoja kertoo.

Hän teki YAMK-opinnäytetyönsä ensihoidon turvallisuuskulttuurista. Sama teema jatkuu myös väitöskirjassa.

”Minusta on kiinnostavaa selvittää ensihoidon potilaiden, ensihoitajien, esimiesten sekä lääkäreiden näkemyksiä potilasturvallisuuskulttuurista, ensihoidon turvallisuuskulttuurista ja niihin vaikuttavista tekijöistä."

Tutkimustuloksia voidaan käyttää apuna esimerkiksi ensihoidon koulutuksessa ja johtamisessa.

”Opittua pystyi heti soveltamaan omaan työhön”

Sosiaali- ja terveysalan ylemmän AMK-tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä, ja se on suunniteltu suoritettavaksi 2,5 vuodessa töiden ohella.

Venesoja opiskeli nopeammin: hänen opintonsa kestivät 1,5 vuotta. Opiskelua joudutti se, että opinnäytetyön aihe oli tiedossa heti opintojen alussa.

”Jos oppariaiheesta on idea, homman saa heti käyntiin. Esimerkiksi tutkimusmenetelmäkursseilla analysoimme omaa aineistoamme”, Venesoja sanoo. Hän teki opinnäytetyönsä osana kolmen opiskelijan ryhmää.

Opiskelu vaatii sitoutumista

YAMK-opiskelu on joustavaa, eikä esimerkiksi läsnäolopakkoa ole. Siinä on Venesojan mukaan sekä hyviä että huonoja puolia.

”Jos lähtee opiskelemaan, pitää olla valmis myös sitoutumaan opiskelun vaatimaan työhön. Lisäksi pitää olla valmis hyödyntämään sähköisiä järjestelmiä”, Venesoja sanoo.

Hän muistuttaa myös, ettei YAMK ole ensihoitajalle ammatillinen täydennyskoulutus.

”Siitä ei saa automaattisesti esimerkiksi uusia toimenpidetaitoja tai lisää palkkaa, vaan koulutus tukee asiantuntijuuden kehittymistä”, hän pohtii.

Mikä YAMK?

  • Ylempi AMK-tutkinto (YAMK) valmistaa muun muassa työelämän kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin. Tutkinto antaa julkisiin virkoihin saman kelpoisuuden kuin yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto.
  • Ylempään AMK-koulutukseen voi hakea, kun on suorittanut AMK-tutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja tehnyt sen jälkeen vähintään kolme vuotta oman alansa töitä.*
  • SAIMIA tarjoaa YAMK-opintoja eri aloilla. Kevään 2019 yhteishaussa voi hakea sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden (suomenkielinen ja englanninkielinen) sekä hotelli- ja ravintola-alan YAMK-koulutuksiin.
  • Kaikkiin SAIMIAn YAMK-koulutuksiin voit tutustua täällä.

*Tarkista yksityiskohdat hakusivuilta.

Lue lisää:

Anu Venesojan, Satu Hännisen ja Tia Windahlin YAMK-opinnäytetyö

Täydennyskoulutukset Saimaan ammattikorkeakoulussa

Pin It