Tilintarkastajan työ on siintänyt Erno Alhon tavoitteena ensimmäisestä opiskelusyksystä lähtien. Alho aloitti tradenomiopinnot Saimaan ammattikorkeakoulussa vuonna 2002 ja työskentelyn tilitoimistossa vuonna 2004, toisen opiskeluvuotensa kesällä. Sen jälkeen hän on suorittanut laskentatoimen erikoistumisopinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa ja taloushallintoalan KLT-tutkinnon. Vuonna 2014 hän palasi jälleen koulunpenkille suorittamaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Teksti ja kuva: Jonna Mielonen-Jumisko

Tilintarkastajan työ on siintänyt Erno Alhon tavoitteena ensimmäisestä opiskelusyksystä lähtien. Alho aloitti tradenomiopinnot Saimaan ammattikorkeakoulussa vuonna 2002 ja työskentelyn tilitoimistossa vuonna 2004, toisen opiskeluvuotensa kesällä.

Sen jälkeen hän on suorittanut laskentatoimen erikoistumisopinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa ja taloushallintoalan KLT-tutkinnon. Vuonna 2014 hän palasi jälleen koulunpenkille suorittamaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

YAMK-opintoihin Alhon ajoi halu suorittaa tilintarkastusalan HT-tutkinto. Hän olisi joka tapauksessa tarvinnut tradenomintutkintonsa lisäksi täydennysopintoja, joten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen tuntui järkevältä vaihtoehdolta.

Saimaan ammattikorkeakoulu valikoitui opiskelupaikaksi hyvien kokemuksien ja käytännöllisyyden vuoksi.

”YAMK-opinnot on täällä suunniteltu niin, että pystyin suorittamaan ne aidosti päivätyöni ohella. Tietysti myös tunsin Saimaan ammattikorkeakoulun ennestään ja tiesin, että opetus on myös varmasti laadukasta ja opettajat asiantuntijoita”, Alho kertoo.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon voi hakea sen jälkeen, kun työkokemusta on kertynyt alalta vähintään kolme vuotta. Työvuosien tuoma kokemus toi opiskeluun täysin erilaisen lähtökohdan.

”Asioihin suhtautuu aivan eri tavalla, kun taustalla on alan työkokemusta. Osa opituista asioista oli sellaisia, että pystyin soveltamaan niitä heti seuraavana päivänä omassa työssäni.”

Opiskelukavereiden taustat olivat hyvin erilaiset. Yksi työskenteli valtionhallinnossa, toinen suuressa kansainvälisessä huonekaluliikkeessä, kolmas pankissa.

”Parasta opinnoissa oli uusien verkostojen luominen. Keskustelut opiskelukavereiden kanssa olivat opintojen suola.”

Alho suoritti YAMK-tutkintonsa vajaassa kolmessa vuodessa. Opiskelu työn ohessa vaati itsekuria ja aikataulutusta. Mahdotonta se ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut.

Samalla kun hän viimeisteli opinnäytetyötään, hän aloitti valmistautumisen HT-tutkintoon. Tutkintokoe on kaksipäiväinen ja vaatii suurien asiakokonaisuuksien hallintaa. Asiat on osattava, sillä aikaa kokeen suorittamiseen on kuusi tuntia molempina päivinä. Täydellisten vastausten tuottaminen siinä ajassa on hankalaa.

Alho suoritti HT-tutkinnon hyväksytysti tänä syksynä. Nyt opiskeluun liittyvät tavoitteet on saavutettu ainakin hetkellisesti.

”Tähän olen tähdännyt oikeastaan siitä lähtien, kun aloitin opiskeluni alun perin. Laskentatoimi vei aikoinaan mukanaan, sillä työ on hyvin monitieteellistä: analyyttisen ajattelutavan ja juridiikan tuntemuksen lisäksi työssä on eduksi tietotekniikan osaaminen. Parasta työssä ovat kuitenkin loppujen lopuksi asiakkaat ja heidän auttamisensa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina”, Alho sanoo.

Jos opiskelukärpänen vielä iskee, seuraava askel olisi esimerkiksi pörssiyhtiöiden ja pankkien tilintarkastukseen pätevöittävä KHT-tutkinto. Siihenkin Alho voi hakea nyt, kun ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu.

Aivan heti hän ei kuitenkaan tenttikirjoja avaa.

”Kuluneen vuoden aikana olen suorittanut YAMK-tutkinnon ja HT-tutkinnon, muuttanut omakotitaloon maaseudulle ja saanut jälkikasvua. Jos nyt hetken vetäisi henkeä.”

 

Hakuaika yamk-opintoihin 14.3.–28.3. Lue lisää täältä.

Pin It