Saimaan ammattikorkeakoulun kolme opiskelijaa istuu Gribojedova-kanaalin varrella sijaitsevassa kahvilassa, tarjolla on muun muassa tuoremarjapirtelöitä, riveittäin erilaisia leivoksia, täytettyjä voileipiä ja erikoisakahveja. Ollaan Pietarissa.

”Ei ole mistään tarvinnut luopua, ruoka on tosi hyvää ja hyviä kahviloita on uskomattoman paljon.  Kaupoista saa käytännössä mitä vaan”, toteaa hotelli- ja ravintola-alan opiskelija Lotta Riikonen.

Tyytyväisyyttään vakuuttavat myös Riikosen opiskelukaverit Silja Schemeikka ja Saara Koivunen.

”Kyllä aluksi mietitytti, onko tämä meidän paikka, mutta kyllä tästä muutamassa kuukaudessa tuli meidän koti ”, Koivunen toteaa.

Riikonen, Schemeikka ja Koivunen ovat vaihdossa Pietarin valtiollisessa taloustieteiden yliopistossa (St. Petersburg State University of Economics eli UNECON, entinen St. Petersburg State University of Economics and Finance eli FINEC), joka sijaitsee Pietarin keskustassa. Koulun lisäksi kampuksella on asuntolat opiskelijoille. Asuntoloissa on sekä yhden että kahden hengen huoneita, yhteiset keittiöt, pesutilat ja pyykkihuone. Osassa asuntoja on omat wc- ja suihkutilat.

”Asuntolassa on paljon porukkaa eri puolilta maalimaa ja uskomaton yhteisöllisyys. Alkuun se kyllä vaati totuttelemista. Aina ymmärretä toisiamme, mutta yleensä yhteinen kieli löytyy”, Koivunen kertoo.

”Nyt jo vaihdetaan vinkkejä esimerkiksi siitä, mistä kaupasta saa mitäkin ruokatavaraa ja missä on hyvät kahvit. Muista maista tulleilla on samantapaisia ihmetyksen aiheita kuin meillä.”

vaihto-opiskelijana pietarissa003

Yliopiston alueelle ei pääse kello 24-6 aikana, joten kampus koetaan varsin turvalliseksi. Vaihto-opiskelijat kiittelevät myös kampuksen henkilökuntaa, kirjastoa ja kampuksen lähistöllä sijaitsevia ruokailumahdollisuuksia. Lisäksi opetusryhmät ovat pieniä.

”Jos ei ole aamuihminen, tämä on hyvä paikka. Koulua on yleensä kello 10-18, joskus tunnit kestävät myöhempäänkin. Myös lauantaisin voi olla koulua. Olihan se aika shokki, kun Suomessa kaikki on niin aamupainotteista”, Riikonen kertoo.

”Täällä on Suomeen verrattuna erilainen kurssivalikoima, paljon intensiivikursseja, mikä sopii vaihtareille hyvin. En ole laskenut opintopisteitä, mutta varmaan saadaan opintotukeen vaadittu määrä täyteen”, Koivunen laskee.

Taloudellisesti Riikosen, Koivusen ja Schemeikan vaihtoa tukee myös Otsakorven Säätiö.

Taloustieteiden yliopistossa on vaihto-opiskelijaryhmille omat koordinaattorinsa, jotka auttavat kaikessa mahdollisessa.

”Meidän koordinaattori on ihan mahtava! Jotain epäloogisuuksia on ollut alkuun saadun tiedon kanssa, mutta onhan tässä jo huomannut, että venäläisten kommunikointi on vähän erilaista kuin Suomessa”, Koivunen kertoo.

”Meillä on myös koordinaattorin ja opiskelijoiden oma Facebook-ryhmä, jossa vaihdamme tietoa ja kuulumisia.”

Miksi sitten lähteä vaihtoon Pietariin? Riikosen, Schemeikan ja Koivusen lista on pitkä.

”Täällä opiskelu ja eläminen vaikuttavat varmasti työelämässä, kansainväliselle alalle kuitenkin valmistutaan. Olemme koko ajan tekemisissä myös muiden kansallisuuksien kuin venäläisten kanssa. Ei ehkä heti ymmärrä, kuinka suuri vaikutus tällä voi jatkoa ajatellen olla”, Schemeikka miettii.

”Tänne on meiltä lyhyempi matka kuin Helsinkiin. On aika outoa, jos ei ole mitään käsitystä siitä, miten erilainen maailma on meistä niin lyhyen matkan päässä.”

”Ei pidä keskittyä negatiivisiin puoliin, täällä on paljon positiivista. Mitä enemmän täällä viettää aikaa sitä mielenkiintoisempaa on”, Riikonen sanoo.

”Aluksi odotin, että saisinpa vaihtoviisumin, että pääsisin käymään Suomessa, mutta kun sen sai, ei enää huvittanutkaan lähteä. Sitä paitsi yhteydenpito Suomeen on tosi helppoa kun on netti. Kotiinpaluu voi olla isompi kulttuurishokki tämän jälkeen kuin tulo tänne.”

Venäjän kielen opiskelu on iso osa vaihtoa. Taloustieteiden yliopistossa kieltä opiskellaan intensiivisesti pienissä ryhmissä.

”Olin lukenut vain vähän venäjää ennen tänne tuloa, mutta täällä olen oppinut tosi nopeasti. Opettaja vaatii suoraa kontaktia ja koko ajan pitää olla mukana, ei voi olla vaan hiljaa”, Riikonen kertoo.

”Totta kai kun kaikki on kirjoitettu venäjäksi, kaupungilla pääsee käyttämään kaiken sen kielitaidon jota on.”

”Kieliharjoittelua tulee muutenkin, kun kampus on niin kansainvälinen. Puhun täällä suomea, englantia ja venäjää joka päivä. Välillä menee kielet sekaisin”, Schemeikka kertoo.

”Aika voittajafiilis on, kun huomaa esimerkiksi kaupassa tai kahvilassa ymmärtävänsä venäjää ja pystyvänsä hoitamaan asiat venäjäksi. Ei ole poissuljettua, että tulisin Pietariin myös harjoitteluun.”

Vaihdon plussia:

koulun puolesta kaikki sujuu erinomaisesti, turvallista, ihmiset ovat tosi kivoja, ennakkoluulot ovat karisseet, huomaa, kuinka käsitys Venäjästä voi mennä helposti metsään, hyvä mahdollisuus päästä tutustumaan toiseen kulttuuriin, olisi tyhmää jättää käyttämättä, saa henkilökohtaisen kokemuksen ulkomailla asumisesta ja Venäjästä, iso kaupunki, oppii arvostamaan Suomea, paljon asioita, joita on kerta kaikkiaan vaikea kuvailla tai selittää, paljon sellaista, mitä ei voi kokea Suomessa, avartaa omaa maailmankuva, elämä on paljon sosiaalisempaa kuin Suomessa, kampuselämä tuo paljon uusia ystäviä, koulun sijainti on erinomainen, nähtävää on paljon, jos on tosi kova koti-ikävä voi mennä Prismaan.

Vaihdon haasteita:

ihmispaljous on välillä raskasta, joka puolella on aina paljon väkeä, pullotetun juomaveden raahaaminen, koti-ikävä, kaupassa käynti on välillä vaativaa, osaa tuotteista on vaikea löytää, mutta siihenkin saa muilta vinkkejä, ja välillä sen avulla löytää venäläistuotteiden helmiä, jonoja on joka paikassa, virallisten asioiden hoito hankalaa, ulkomaalaisia on helppo huijata.