Professori Jussi Sopanen, lehtori Simo Sinkko ja yliopisto-opettaja Raimo Suoranta liikkuvat sujuvasti Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteiskampuksella. Sopanen ja Suoranta työskentelevät yliopistolla ja Sinkko ammattikorkeakoulussa, ja ovat tehneet yhteistyötä vuosia.

”Toki luontevan työnjaon löytyminen kesti hetken, kaikkien osapuolien pitää tietenkin hyötyä yhteistyöstä”, Sopanen toteaa.

Ennen teknilliseen yliopistoon siirtymistä konedynamiikan professori oli Saimaan amk:n konetekniikan yliopettaja ja tekniikan tutkimuspäällikkö.

”Ensimmäiset yhteistyöprojektit alkoivat jo ennen yhteiskampusta. Täällä tilanne on monessa suhteessa parantunut. Enää ei oikeastaan huomaa kummasta koulusta henkilöt ovat. Yhteisellä kampuksella on helppo tavata vaikka vaan kahvilla.”


Lehtori Simo Sinkko työskentelee Saimaan ammattikorkeakoulussa. Hän pitää projekteja koulujen yhteistyön tärkeimpänä muotona.

”Ideoita projekteihin tulee molemmin puolin ja valmisteluihin osallistuu useita henkilöitä. Jompikumpi on päävastuullinen ja hakee esimerkiksi rahoitusta. Vastuut riippuvat siitä, millaista tekemistä suunnitellaan, mutta en näe siinä jyrkkää rajaa”, Sinkko kertoo.

”Opiskelijoidenkin näkökulmasta tämä on hyvä asia. He pääsevät yliopistoprojekteihin ja näkevät tieteellisempää näkökulmaa tekemiseen. Tieteen tekeminenkin vaatii myös kokeellista toimintaa.”

Sinkko itse on mukana useassa yhteisessä projektissa. Mukana projekteissa on myös Saimaan ammattikorkeakoulusta valmistuneita opiskelijoita, jotka tekevät nyt DI-opintoja LUT:in puolella.

”Sekä opiskelijoiden että henkilökunnan liikkuminen koulusta toiseen on tuonut lisää tasa-arvoisuutta. En koe että ketään olisi vähätelty, nähdään, että jokaisella on omat vahvuudet”, Sinkko toteaa.


Vahvimmillaan yhteistyön synergiaetuja saadaan konetekniikassa.  

”Oikea ihminen oikeassa asiassa säästää resursseja. Erilaisen tehtävän ja profiilin ymmärtäminen on yhteistyön onnistumisen edellytys”, Sopanen toteaa.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa konetekniikan puolella esimerkiksi sitä, että Saimaan amk hoitaa mekaniikkasuunnittelun ja prototyypit. LUT:in vastuualueita ovat analyysi ja simulaatiot.

”Konesuunnittelu on insinöörin työtä. On turha tuhlata siihen tekniikan tohtorin työpanosta, kun amk-insinöörillä on juuri siihen oikeaa osaamista.”

”Tällainen yhteinen tekeminen valmentaa myös työelämään. Sielläkin on eri kouluista valmistuneita ammattilaisia ilman raja-aitoja. Yhteisen sävelen löytäminen on tärkeää”, Sopanen sanoo.

Henkilösuhteet korostuvat yhteistyön onnistumisessa. Pitää tuntea ihmisiä molemmilta puolilta, heidän ajattelutapojaan ja tavoitteitaan.


Yliopisto-opettaja Raimo Suoranta LUT Koneelta korostaa, että onnistuminen vaatii halua tehdä yhteistyötä.

”Ei sanota että nämä ovat meidän tai teidän. Me täydennämme toisiamme ja opimme toisiltamme ihan itsestään. Toki koulujen kesken on teoria ja tuotanto –jaottelu, mutta se on myös yksi voimavaramme.”

”Myymme esimerkiksi yrityksille kehitysprojekteja, jotka tuottavat sekä DI-töitä että etenkin opinnäytetöitä. Meiltä yrityskin saa molemmat näkökulmat.”

Suoranta itse opettaa sekä LUT:in että Saimaan amk:n puolella. Koulujen fyysinen lähisyys auttaa projektien lisäksi luennoilla ja esimerkiksi laboratorioiden käytössä.

Jatkossa yhteistyötä halutaan laajentaa enemmän myös opetukseen.

”Tulevaisuudessa voisi olla järkevää pitää esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijoille yhteiset tekniikan peruskurssit. Toistaiseksi esteenä on laki. Myös projektikohtaisia opintojaksoja voisi tehdä yhdessä ja opetusta voisi yhtenäistää esimerkiksi tuotekehitysprojekteissa”, Suoranta summaa.

”Henkilökunnan lisäksi opiskelijoiden yhteistyö on luontevaa, ei erotella, kummalta puolelta kukin on. Intressit ovat yhteisiä, ja esimerkiksi konetekniikan puolella kukin tuntee pitkälti toisensa.”

Yhteistyötä Skinnarilan kampuksella

Projekteja yli tiederajojen

Henkilöstön liikkuvuus

Yhteinen kielikeskus ja kirjasto

Yhteiset tapahtumat

Yhteiset liikuntapalvelut

Killat ja harrastekerhot

Pin It