Harjoittelemalla onnelliseksi työyhteisöksi – Sari Torniainen toi THP-ohjelman Suomeen ja Myllymäen kouluun

Kategoria: Terveys ja hyvinvointi Kirjoittaja:

Pinnalla | Sari Torniainen ja Myllymäen koulu löysivät THP-ohjelmasta lisätukea työyhteisön kehittämiseen.

Perusajatuksena oli, että hyvinvoiva työntekijä tukee oppilaan oppimista ja hyvinvointia. Puolivuotiseen ohjelmaan osallistuneet raportoivat tuntevansa vähemmän stressiä ja kokevansa enemmän yhteisöllisyyttä, energiaa ja iloa. Uusiin kokeiluihin lähdetään mukaan innokkaammin.

Sari Torniaisen ja Sara Rosen ohjaaman ryhmän lopputapaaminen. Sari keskellä alhaalla. Kuva: Sari Torniainen.

Sari Torniainen työskentelee tällä hetkellä erityisluokanopettajana (vt.) Myllymäen koulussa Lappeenrannassa. Hänelle on tuttua myös koulunkäynninohjaajan ja vertaisryhmämentorin työ. Uransa aikana Torniainen on nähnyt, miten iso merkitys hyvinvoivalla työyhteisöllä on oppilaiden toiminnassa.

Uudeksi työkaluksi löytyi yhdysvaltalainen The Happiness Practice -ohjelma. Torniaisen aloitteesta ohjelma toteutettiin Myllymäen koulussa 2018–2019, ensimmäisenä Suomessa. Osallistujina oli 14 oppilaiden kanssa työskentelevää henkilöä.

Mitä THP on?

THP-ohjelman tavoite on tervehdyttää ihmisiä ja työyhteisöjä onnellisuuden kautta, ei stressinhallinnan näkökulmasta. Se koostuu viidestä onnellisuuden periaatteesta ja ROH-mittausjärjestelmästä, jonka käyttäjä voi räätälöidä itselleen sopivaksi. Periaatteet ovat yksinkertaisia mutta eivät liian pelkistettyjä:

  1. Ole tietoisesti läsnä. Tiedosta, mitä teet ja mitä tunnet.
  2. Arvosta tunteitasi. Tunnista sekä myönteiset että kielteiset tuntemuksesi ja käytä niitä päätöksenteossa.
  3. Voimaannu luopumalla liiallisesta kontrollista. Ymmärrä, ettet voi hallita toisia.
  4. Tee se, mikä toimii. Kysy, mikä toimii nyt, ja kehitä sitä.
  5. Anna elämän opettaa. Tunnista epämukavat tuntemukset, jotta voit niistä vapautua.

Torniainen kertoo esimerkin, miten hän itse harjoitteli periaatetta nro 5. Ennen hän ajatteli, ettei pysty oppimiaan uusia tietokonetaitoja. Jännittäminen teki opettelusta hankalaa. Harjoituksen avulla hän keskitti ajatuksensa kykyyn oppia nopeasti. Se auttoi rauhoittumaan, ja oppiminen tapahtuu oikeasti nopeammin. Hän siis hävitti ”rikkaruohon” eli oman haitallisen uskomuksensa ja toi sen tilalle ”hyötykasvin” eli käsityksen itsestään nopeana oppijana.

Miten ohjelma toimii?

Ohjelma toteutetaan verkkokoulutuksena. Ensiksi herätellään tunnistamaan omia tunteita – esimerkiksi miltä tuntuu innostunut tai tyyni olotila. Tuntemuksia verrataan uupumuksen eri oireisiin. Seuraavaksi opetellaan onnellisuuden periaatteet yksi kerrallaan kuukauden jaksoissa: ensin koulutus, sitten harjoittelu ja lopuksi keskustelu, jossa jaetaan kokemuksia.

Olennaista on toistoon perustuva harjoittelu, joka tähtää omien toimintamallien vakiinnuttamiseen. Harjoitukset ovat yksinkertaisia ja koostuvat kolmesta kohdasta. Esimerkistä käy periaate nro 2: 1) Tunnista, mitä tunnet. 2) Kuuntele, mitä tuntemukset kertovat. Päätä, mitä kannattaa tehdä, vaikkapa pyytää apua. 3) Toimi päätöksen mukaisesti. Tätä harjoitetta toistetaan kolme kertaa päivässä itse valittuina aikoina.

Ohjelman vaikutuksia toimintaan seurataan ROH-mittauksin. Myllymäen koulun valitsemat mittarit tarkastelivat muun muassa opettajien tyytyväisyyttä omiin opetustuokioihin, uupumista, eristäytymistä, yhteistyövalmiutta ja muutosjoustavuutta. Lisäksi mitattiin oppilaiden käyttäytymistä tilanteissa, joissa he kokivat tulleensa kuulluiksi tai jääneensä huomiotta.

Tulokset olivat selkeästi positiivisia. Opettajien stressin väheneminen ja onnellisuuden lisääntyminen vapauttavat energiaa ja iloa työyhteisöön. Tunnetaitojen kehittäminen auttaa opettamaan saman taidon oppilaille, mikä sisältyy uuteen peruskoulun opetussuunnitelmaan. Myllymäen koulun tuloksista saamme aikanaan lukea tarkemmin opinnäytetyöstä, jossa Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat analysoivat koulun tuloksia laadullisin menetelmin.

Mitä seuraavaksi?

Sari Torniainen on nyt opiskellut THP-sherpaksi ja ohjannut ensimmäisen oman ryhmänsä yhdysvaltalaisen Sara Rosen kanssa. Osallistujajoukossa oli mukana Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa, perusopetuksen ohjaajia ja hyvinvointi- ja terveysalan ammattilaisia. Tämänkin ryhmän tulokset olivat erinomaisia, samansuuntaisia kuin Myllymäen koulun tulokset.

Torniaisen on tarkoitus jatkaa THP:n parissa. Verkkomateriaalin muokkaus suomen kieleen ja kulttuuriin sopivaksi olisi tehtävä. IT-taitoja on opeteltava. Ohjelma on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa. Toiminta on jatkunut vasta noin vuoden. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Anneli Rinnevalli
Lehtori, kielikeskus
Saimaan ammattikorkeakoulu

Lue myös: THP-hyvinvointiohjelmalla keinoja työssä jaksamiseen ja vuorovaikutukseen

Uusimmat kategoriassa Terveys ja hyvinvointi

Siirry Ylös