Henkilöstön asema liikkeen luovutuksessa

Kategoria: Talous ja työelämä Kirjoittaja:

Tutkimus & kehitys | Opinnäytetyö tarkasteli liikkeen luovutukseen liittyviä työoikeudellisia ongelmia.

Kuva: Pixabay

Saimaan ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä Henkilöstön asema liikkeen luovutuksessa (Haaja 2019) tutkittiin henkilöstön asemaa liikkeen luovutuksessa. Työssä tarkasteltiin liikkeen luovutusta työoikeudellisena ongelmana. Keskiössä olivat siirtyvien työntekijöiden asemaa liikkeenluovutuksessa.

Liikkeen luovutuksen keskeisin henkilöstä koskeva oikeusvaikutus on määritelty työsopimuslain 1 luvun 10§:n 2 momentissa. Sen mukaan työntekijöiden luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen, mutta säilyttävät samat työsuhteen ehtonsa kuin heillä oli entisen työnantajan palveluksessa.

Tämän oikeusvaikutuksen toteutuminen on suoraan riippuvainen liikkeen luovutuksen edellytysten toteutumisesta. Jos jotain yrityskauppaa tai -järjestelyä ei katsota työoikeudelliseksi liikkeen luovutukseksi, oikeutta siirtyä ns. vanhana työntekijänä ei ole. Ensimmäinen ratkaistava oikeudellinen ongelma liikkeen luovutusta koskevissa oikeustapauksissa onkin, voidaanko jotain tapausta pitää työoikeudellisena liikkeen luovutuksena.

Liikkeen luovutuksen tunnistaminen tehdään aina kokonaisarvioinnin perusteella. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon siirtyvän toiminnan toimiala. Keskeisin kriteeri tunnistamisessa on identiteettinsä säilyttävän toiminnallisen kokonaisuuden luovutus.

Muita huomioon otettavia kriteerejä ovat mm. osapuolten välinen sopimussuhde, toiminnan keskeytymättömyys, siirtyvän henkilöstön määrä, siirtyvän aineellisen ja aineettoman omaisuuden määrä ja asiakaskunnan siirtyminen.

Vaikka työntekijöillä on lain mukaan oikeus siirtyä samoilla työsuhteen ehdoilla, käytännössä liikkeen luovutuksessa työsuhteen ehdot usein kuitenkin muuttuvat. Uuden työnantajan ei välttämättä ole mahdollisuutta toteuttaa entisiä ehtoja. Ehdot voivat muuttua myös noudatettavan lainsäädännön muutoksen tai noudatettavan TES:n muutoksen myötä.

Työsuhteen ehtoja voidaan myös muuttaa irtisanomisperusteen olemassaolon perusteella. Työsopimuslaissa onkin määritelty erityinen suoja työsuhteen ehtojen olennaisen heikkenemisen varalta liikkeen luovutustilanteissa.

Opinnäytetyössä tehtiin oikeustapausanalyysi oikeustapauksista HelHO 2018:21 ja KKO 2018:64, joissa molemmissa käsiteltiin liikkeen luovutuksen tunnistamista ja työntekijän irtisanomissuojaa.

Tarkastellut oikeustapaukset osoittavat, että liikkeen luovutusta koskevat tilanteet ovat usein hyvin monitulkintaisia. Molempien käsiteltyjen oikeustapausten ratkaisut erosivat eri oikeusasteissa. Molemmissa ratkaisussa löytyi eri mieltä olevan jäsenen lausunto. Tapaukset osoittavat, että lain vastaisesti siirretyllä työntekijällä tai siirtämättä jääneellä työntekijällä voi olla oikeus merkittävään vahingonkorvauksiin irtisanomisesta.

Mahdollisen liikkeen luovutuksen osapuolten tulee siis selvittää huolellisesti, voidaanko jotain järjestelyä pitää liikkeen luovutuksena. Jos liikkeen luovutuksen edellytykset täyttyvät, on syytä kartoittaa siirtyvien työntekijöiden määrä, heidän työsuhteidensa ehdot ja mahdolliset muutokset kyseisten työsuhteiden ehtoihin.

Joni Haaja
Tradenomi

Jarmo Kemppinen
Lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Talous ja työelämä

Etäopettajan taipale jatkuu

Näkökulma | Muistelin taannoin Suunnassa opettajuuteni alkuvuosia vapaassa sivistystyössä, avoimen yliopiston opinnoissa sekä

Muutama sana dialogista

Näkökulma | Esittelen tässä artikkelissa dialogin kulmakivet, pohdin dialogin tärkeyttä ja esitän muutaman
Siirry Ylös