Ikäihmisten turvallista asumista parannetaan monialaisella yhteistyöllä

Kategoria: Terveys ja hyvinvointi Kirjoittaja:
Kuva: KAT2-hanke

Oma koti on ikäihmisten ensisijaisena asuinpaikka jopa elämän loppuun asti sen sijainnista riippumatta. Entistä huonompi kuntoisia ikäihmisiä asuu kaupungeissa, taajamissa ja maaseudun kylissä naapureinamme ja usein vielä yksin. Etelä-Karjalassa on kiinnitetty huomiota vuosien ajan ikäihmisten asumisturvallisuuteen. Kehittämistyö alkoi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja Eksoten yhteistyönä. Muutos on aiheuttanut sote-palveluiden lisäksi muutoksia kaikille asiakkaiden kotona vieraileville toimijoille ja kotiin vietäville palveluille. Pelastuslaitoksen kannalta yhä useamman ikäihmisen kotona asuminen on näyttäytynyt uusina turvallisuusriskeinä. Omaiset ja kotihoito ovat kantaneet huolta ikäihmisen kotona selviytymisestä ja asumisen turvallisuudesta. Myös erilaisten yritysten ja järjestöjen työntekijät, jotka käyvät ikäihmisten kodeissa, ovat osoittaneet huolestumisensa ikääntyneiden selviytymisestä omassa kodissaan. Kehittämistarve on noussut yhteisestä huolesta.

Kotona asumisen turvallisuus eli KAT2-hankkeessa on keskitytty kysymykseen, mitä hoidossa ja palveluissa tapahtunut muutos tarkoittaa haja-asutusalueella asuvan ikäihmisen asumiselle. Hanketta ovat tehneet yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali – ja terveyspiiri, Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Saimaan ammattikorkeakoulu ja sitä rahoittaa vuosina 2017 – 2018 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Asumisen riskeinä hankkeessa tarkastellaan syttymiä, tapaturmia ja sähkön käyttö/jakeluhäiriöitä. Hankkeen eri toimijat lähestyvät asumisen turvallisuuden teemaa hieman eri termein ja käsittein, mutta kaikkien yhteisenä tavoitteena on tunnistaa, ennalta ehkäistä ja poistaa ikäihmisen turvallisen asumisen riskejä ja parantamaan turvallista asumista. Kehittämisen lähtökohtana on palveluja käyttävä ikäihminen ja hänen kokemuksensa ja mielipiteensä.

Hankkeessa rakennetaan kotona asumisen riskejä ennalta ehkäisevää yhteistoimintamallia. Malli perustuu asumisen turvallisuutta tuottavien toimijoiden verkostomaiseen yhteiskehittämiseen. Tekemisessä tarvitaan kaikkia ikäihmistä ympäröiviä tahoja, koska ikäihmisen hyvä ja turvallinen asuminen vaatii monien eri toimijoiden yhteistyötä. Hankkeessa aktiivisina toimijoina ovat haja-asutusalueen asukkaat, järjestöt kuten Sydänyhdistys, Martat, Etelä-Karjalan omaiset ja ikääntyneet asukkaat, omaiset ja yksityiset yrittäjät.

Kodin asumisturvallisuutta lisäävät kokeilut ovat olleet tärkeänä osana hanketta. Parikkalassa kotihoito kartoitti asiakkaiden palovaroitinten tarvetta, koska he olivat huomanneet puutteita turvallisessa asumisessa. Joissakin talouksissa palovaroitin oli puuttunut kokonaan, se oli vanhentunut tai varoittimien määrä ei ollut asuinneliöihin ja -kerroksiin nähden riittävä (yksi hälytin/60 neliömetriä ja 1/asuinkerros). Palovaroittimet tulee uusia ainakin kymmenen vuoden välein. Vastuu hälyttimen asennuksesta, toiminnasta ja oikeasta määrästä on huoneiston haltijalla. Vakuutusyhtiö lahjoitti asukkaille palovaroittimet ja Leijonat asensivat ne koteihin, joista sellainen puuttui. Toimijoiden yhteistyöllä saadaan isoja muutoksia asukkaiden arkeen ja jokainen voi parantaa asumisen turvallisuutta pienilläkin teoilla.

Ennaltaehkäisevän työn mahdollistamiseksi ja kodin eri riskitekijöiden tunnistamiseksi hankkeessa on tehty sähköinen asumisturvallisuustesti, joka löytyy kotisivuilta www.kotonaasumisenturvallisuus.fi (testaa kodin turvallisuus). Testi auttaa arvioimaan kodin asumisen turvallisuuteen vaikuttavia eri tekijöitä ja sen voi tehdä asukas itse, yhdessä asukkaan kanssa tai hänen puolestaan. Tällä hetkellä on tärkeää saada mahdollisimman paljon asumisturvallisuuden arviointeja testin avulla, jotta sen toimivuutta voidaan käyttäjäpalautteen pohjalta kehittää sekä saadaan tietoa hyödynnettäväksi ennaltaehkäisytyössä. Kaikkien Eksoten kotihoidon asiakkaiden kodeista tullaan tekemään asumisturvallisuustesti.

Ikäihmisten lähellä olevissa tai hänen kotonaan työskentelevissä ihmisissä on valtava määrä erilaista osaamista ja taitoa, joka auttaa parantamaan asumisen turvallisuutta. Nämä ihmiset ovat tärkeä saada toimimaan koordinoidusti yhdessä. Toimintamenetelmiä tulee kehittää siten, että niihin osallistetaan entistä laajempaa paikallista toimijajoukkoa. Näin toiminta kehittyy verkostomaisen asiantuntijatoiminnan suuntaan, ja kansalainen saa häntä tukevan ja hyödyttävän palvelun läheltä. Lähellä olevien ihmisten henkilökohtainen tunteminen rakentaa luottamusta ja lisää ikäihmisen asumisen turvaa.

Kotona asumisen turvallisuuden kehittämistyössä on jatkuvuus ja riskien ennakointi tärkeää. Vuosi sitten alkaneessa KAT3-hankkeessa rakennetaan kotona asumisen turvallisuustason vaatimusmallia. Jatkohankkeessa on tarkoitus selvittää keinoja eri riskien ennakointiin ja niiden varhaiseen puuttumiseen. Monialaista yhteistyötä tarvitaan jatkossakin, jotta niin ikäihmiset kuin kaikki muutkin palveluita saavat asukkaat, voivat asua turvallisesti kotonaan.

 

Sari Kokkonen
Lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Terveys ja hyvinvointi

Siirry Ylös