Kansalaiset jakamistalouden edistäjinä

Kategoria: Talous ja työelämä Kirjoittaja:

Ilmiö | Jakamistaloudessa kansalaisten osallisuudella on tärkeä merkitys.

Kuva: Michaela Merglová/Unsplash

Jakamistalous (englanniksi sharing economy) on Oxfordin yliopiston sanakirjan määritelmän mukaan taloudellinen järjestelmä, jossa palveluja ja hyödykkeitä jaetaan yksityishenkilöiden välillä, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan, yleensä internetiä hyödyntäen. Jakamistalouden perusideana on, että omistamisen sijaan pyritään jakamiseen esimerkiksi lainaamisen, vaihdannan tai yhteiskäytön kautta. Näin vajaakäytöllä olevat tavarat ja tilat saadaan tehokkaammin käyttöön. Myös omaa osaamista ja apua on mahdollista jakaa muille. Kaupungeissa jakamistalous keskittyy erityisesti neljään eri teemaan, joita ovat liikkuminen, ruoka, tilat ja asuminen sekä palvelut ja tavarat.

Jakamistalous ei kuitenkaan ole mikään uusi asia. Ylen Kansan liike -sarjan kuudennessa jaksossa todettiin, että ennen oli normaalia jakaa esimerkiksi työkaluja naapureiden kesken. Sitä seurasi nykyään vallitseva yksityisomistamisen ihanne. Viime vuosina jakamistalous on saanut taas jalansijaa erityisesti digitaalisuuden kasvun ja helppokäyttöisten digitaalisten sovellusten myötä. Jakamistalouden palveluiden menestyminen nykyaikana edellyttää erityisesti sitä, että palvelut ovat toimivia, helposti käytettäviä ja saatavissa tarvittaessa.

Kansalaisten merkitys jakamistalouden käyttäjinä ja tuottajina

Kun ihmiset yhdessä luovat ja jakavat tavaroita ja palveluja tarpeisiinsa, tavallisista kuluttajista tulee aktiivisia kansalaisia. Jakamistaloudessa kansalaiset voivat toimia sekä palveluiden käyttäjinä että palveluiden tuottajina. Jakamistalous on luomassa uudenlaista yhteisöllistä kansalais- ja asukasaktiivisuutta, jolla edistetään oman alueen kehitystä ja viihtyvyyden parantumista sekä paikallisten palveluiden ja työpaikkojen syntymistä. Jakamistalous voi lisätä asukkaiden keskinäistä sosiaalisuutta ja luoda asukkaille vahvemman siteen omaan asuinympäristöönsä.

Parhaimmillaan jakamistalous lähtee kasvamaan orgaanisesti ruohonjuuritasolta asuinalueen asukkaiden omasta aloitteesta. Esimerkiksi Päijät-Hämeen Vuoden Kyläksi valitussa Anttilanmäen kaupunginosassa on kehitetty asukasyhdistyksen voimin arjen jakamistalouden palveluita kuten lainaamotoimintaa ja kasvipankkia. On tärkeää, että asukkaat ovat mukana erilaisten jakamistalouden palveluiden kehittämisessä, koska he ovat parhaiten perillä oman asuinalueensa ja kaupunkinsa tarpeista. Yhdessä kehittäminen antaa asukkaille myös kokemuksen vaikuttamisesta ja osallisuudesta.

CECI-hanke tukemassa kansalaisten jakamistalouden osallisuutta

LAB-ammattikorkeakoulun ja Päijät-Hämeen liiton yhteistyössä vetämässä CECI (Citizen involvement in circular economy implementation) -hankkeessa pyritään edistämään erityisesti kansalaisten osallistumista jakamistalouteen. Hankkeeseen osallistuvat maat Suomi, Belgia, Ranska, Espanja, Bulgaria ja Tšekki kartoittavat omien alueidensa toimivia jakamistalouden ratkaisuja ja jakavat tietoa hyvistä käytännöistä toisilleen. Hankkeen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja innostaa kansalaisia omaksumaan kestävämpiä kulutustapoja ja uusien kestävien palvelujen käyttöä kuten tavaroiden vaihdantaa, yhteiskäyttöä ja kunnostamista.

Päijät-Hämeen alueen jakamistalouden ratkaisuja selvitettäessä esiin ovat nousseet erityisesti kestävää liikkumista edistävät digitaaliset palvelut. CitiCAP -sovelluksella käyttäjä voi seurata oman liikkumisensa hiilijalanjälkeä ja saada kestäviä liikkumistapoja suosimalla erilaisia etuja kuten bussilippuja. Lahdessa kehitteillä oleva kimppakyytisovellus HyppääKyytiin taas helpottaisi erityisesti harrastuksiin kulkemista.

Jakamistalouden menestymisen seuraukset

Jakamisen yleistyminen voisi lisätä kansalaisten tasa-arvoa ja tasapuolisuutta, palauttaa yhteisöllisyyttä, parantaa palvelujen saatavuutta ja luoda uusia kestävämpiä kuluttamisen tapoja. Samalla säästetään resursseja ja ympäristöä ja vähennetään jätteiden syntymistä. Tuloksena on yhteisöllisempi, viihtyisämpi ja hyvinvoivempi asuinympäristö, joka kestää myös paremmin takaiskuja.

 

Mira Rissane
Projektityöntekijä CECI-hankkeessa
LAB-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Harmaala, M-M. & Toivola, T. 2017. Kaupungit jakamisen alustoina. Teoksessa: Harmaala, M-M. [et al.]. Jakamistalous. Helsinki: Alma, 131-148.
Harmaala, M-M., Drake, M. & Toivola, T. 2016. Sharing City: Espoo, Vantaa, Helsinki.
Interreg Europe. 2020. Citizen involvement in circular economy implementation.
Yle. 2017. Kansanliike: jakso 6.

Uusimmat kategoriassa Talous ja työelämä

Etäopettajan taipale jatkuu

Näkökulma | Muistelin taannoin Suunnassa opettajuuteni alkuvuosia vapaassa sivistystyössä, avoimen yliopiston opinnoissa sekä

Muutama sana dialogista

Näkökulma | Esittelen tässä artikkelissa dialogin kulmakivet, pohdin dialogin tärkeyttä ja esitän muutaman
Siirry Ylös