Kirjallisuudesta turistikohteeksi

Kategoria: Matkailu ja palveluliiketoiminta Kirjoittaja:
Kuva: Tuuli Mirola

Matkaoppaat ja matkakirjat eivät ole ainoat kirjallisuutta ja matkailua yhdistävät tekijät. Kirjallisuusturismissa kirjailijalla ja hänen elämällään, kirjan tapahtumapaikalla tai kirjoittamispaikalla on keskeinen merkitys matkakohteen valinnassa. Kirjallisuusturismin tiedetään alkaneen jo 1800-luvulla, joten se on kulttuurimatkailun lajina huomattavasti vanhempi kuin nykyisin suureen suosioon noussut filmi- ja televisiosarjaturismi. Joskus nämä turismin lajit yhdistyvät kirjallisen teoksen filmatisoinnin ansiosta. Näin on käynyt esimerkiksi Muumien kohdalla: Muumi-kirjoihin perustuvan animaatiosarjan ansiosta Naantalin Muumimaailmassa vierailee entistä enemmän turisteja ympäri maailmaa.

Kirjallisuuskohteet voidaan jakaa kahteen ryhmään. Kirjailijaan ja hänen elämäänsä liittyvät kirjailijan synnyinkoti, kotitalo, kuolinpaikka tai hauta. Kirjaan tai muuhun kirjalliseen teokseen (esim. sarjakuvat) liittyvät niiden tapahtumapaikat ja paikkakunnat. Näiden lisäksi kirjallisuuskohteisiin kuuluvat myös kirjakaupat sekä kirjallisuusfestivaalit.

Kirjallisuusturismia voi syntyä minkä tahansa kirjallisuuden lajin ympärille. Lastenkirjoista tutut Tove Janssonin Muumit voi tavata Naantalin Muumimaailmassa ja Muumimuseossa Tampereella ja Mauri Kunnaksen Herra Hakkaraisen talo sijaitsee Sastamalassa.

Reijo Mäen Vares-dekkarien tapahtumapaikoille järjestetään opastettuja kävelykierroksia Turussa. Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjojen ja elokuvien tapahtuma- ja kuvauspaikoille opastetaan vastaavasti Helsingissä. Rikoskomisario Sorjonen ratkoo rikoksia paitsi tv-sarjassa myös J. M. Ilveksen romaaneissa, joiden tapahtumapaikoille on tehty opastettuja kierroksia Lappeenrannassa.

Etelä-Karjalassa esimerkiksi Valtionhotelli Imatralla on paitsi suosittu kylpylähotelli, myös kirjallisuuskohde. Hotellilla on keskinen rooli tapahtumapaikkana Laila Hirvisaaren Imatra-sarjan romaaneissa. Urjalassa puolestaan kirjailijan itsensä alulle panema Väinö Linna -reitti johdattaa lukijat Täällä Pohjantähden alla -trilogian taustamaisemiin.

Suosittuja matkakohteita ovat myös kirjailijakodit, kuten J. L. Runebergin kotimuseo Porvoossa, Aleksis Kiven kuolinmökki Tuusulassa ja Kajaanissa sijaitseva Eino Leino -perinnetalo, joka on uudelleenrakennettu Elias Lönnrotin asuintalon ja Eino Leinon syntymäkodin mukaisesti. Kuopion korttelimuseon Minna Canthin huone on sisustettu kirjailijalle kuuluneilla huonekaluilla. Kirjailijoiden ympärille on rakennettu myös vuosittaisia tapahtumia, kuten Päätalo -viikko Taivalkoskella ja Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko.

Lukuisat muutkin tunnistettavat paikkakunnat ja paikat ovat näyttämönä suosituissa kirjallisissa teoksissa, vaikka niissä esiintyviä paikkoja ei erityisesti tunnetakaan kirjallisuuskohteina. Kirjallisuusturistit vaikuttavatkin Suomessa usein olevan perinteisiä turisteja siinä mielessä, että matkakohteet valitaan edelleen pääsääntöisesti muilla kriteereillä, vaikka matkalla vieraillaan kirjallisuuskohteessa. Tästä on kuitenkin myös poikkeuksia, esimerkiksi lähialuematkailussa päiväretket kirjallisuuskohteisiin tai kohteet kuten Muumimaailma, jossa vierailu on useammin jopa kaukomatkan päätarkoitus. Kirjallisuusturismia matkailumuotona voisi hyödyntää entistä vahvemmin matkailumarkkinoinnissa rakentamalla matkailupaketteja ja -palveluita kirjallisuuden ympärille samaan tapaan kuin elokuva- ja tv-sarjaturismin kohdalla.

Lukeminen voi innostaa matkustamaan uusiin kohteisiin tai katsomaan ennestään tuttuja paikkoja uusin silmin. Matkakohteisiin tutustuminen voi toisaalta myös houkutella lukemaan paikkakunnalle sijoittuvia kirjoja tai tutustumaan paikallisen kirjailijan tuotantoon. Saimaan ammattikorkeakoulusta kesäkuussa 2018 restonomiksi valmistunut Tuuli Immonen luki lapsena kanadalaisen kirjailijan Lucy Maud Montgomeryn Anna-kirjoja ja haaveili vierailusta kirjojen tapahtumapaikalle prinssi Edwardin saarelle Kanadaan. Haave ei toteutunut, mutta antoi idean tehdä opinnäytetyö kirjallisuusturismista. Aiheesta kiinnostuneet voivat lukea lisää kirjallisuusturismista Immosen Literary tourism in Finland -opinnäytetyöstä, joka on julkaistu Theseus.fi -tietokannassa (http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178616).

 

Tuuli Mirola
Yliopettaja
Saimaan ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Matkailu ja palveluliiketoiminta

Yrityskummit yrittäjien apuna

Pinnalla | Yrityskummi on yrittäjän mentori. Ammattikorkeakoulun lehtorille kummitoiminta on tapa verkostoitua

Kielikeskus kouluttaa kiinalaisista

PINNALLA | Saimaan ammattikorkeakoulu järjesti Lappeenrannan kaupungin tarpeisiin räätälöidyn koulutuksen, jossa tutustuttiin
Siirry Ylös