Kokemuksia työhyvinvoinnista ja tuottavuudesta Pk-yrityksissä

Kategoria: Terveys ja hyvinvointi Kirjoittaja:
Tuottavasti Moninainen. kuva: hanke

Tuottavasti moninainen -hankkeessa (ESR) henkilöstön työhyvinvointia ja yritysten tuottavuutta parannetaan Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa toimivissa mikro- ja pk-yrityksissä.

Hankkeessa kerätään tietoa haastatellen henkilöstöä ja yrittäjiä/esimiehiä. Haastatteluissa kartoitetaan työn hyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyviä kokemuksia ja käsityksiä, sekä niiden välisiä yhteyksiä. Haastateltavina yrityksinä ovat matkailu-, ravintola-, terveys- ja sosiaali-, sekä kotityöpalvelualan yritykset. Pk-yrityksissä on tyypillistä laaja työnkuva. Työntekijältä vaaditaan kykyä tehdä ratkaisuja ja toimia itsenäisesti, mutta myös kykyä joustaa tarpeen mukaan. Työaika myös muotoutuu hyvin nopealla aikataululla.

Työn johtaminen on sekä yksilöiden että yrityksen johtamista, taloushallintoa ja henkilöstöjohtamista. Yrittäjän tulee huolehtia arjen sujuvuudesta, organisoida toimintaa ja katsoa samalla tulevaisuuteen suunnitellen markkinointia ja asiakashankintaa sekä toiminnan tavoitteellisuutta. Työssä korostuu vastuun kantaminen, erilainen hallinnollinen osaaminen ja erityisesti henkilöstöjohtaminen.

Työn kuormittavuus

Työntekijöiden kokemukset työn kuormittavuudesta ovat yrityksissä yllättävän samansuuntaiset. Haastattelujen perusteella vaatimus yrittäjämäiseen toimintaan koettiin kuormittavaksi. Työyhteisöissä myös syntyy helposti konfliktitilanteita ja vallankäyttöä, jotka kärjistävät henkilöiden välisiä suhteita ja vaikuttavat suoraan työhyvinvointiin. Työtehtäväkuvausten puuttuessa voi työntekijöillä olla erilaisia käsityksiä omista työtehtävistään, mikä voi johtaa työn epätasaiseen jakautumiseen. Työn tekemisessä koettiin välillä epävarmuutta. Työntekijä joutuu kysymään itseltään, riittääkö oma osaaminen erilaisissa, yllättävissäkin asiakastilanteissa.

Johtamisen kannalta työn kuormittavuutta lisääväksi koettiin paljolti työntekijöiden asettamat odotukset esimiehille. Odotukset korostivat työnantajan vastuuta työn järjestelyissä ja toiminnan mahdollisuuksissa. Kuormittavana koettiin myös työn laaja-alaisuus ja monet työtehtävät. Yrittäjänä joutuu tekemään pitkiä päiviä ja esim. alaisen sairauslomatilanteessa toimimaan sijaisena.

Työn voimavarat

Työhyvinvointiin ensisijaisena vaikuttavana tekijänä nousi merkittävällä tavalla informaation kulku. Koettiin tärkeäksi saada ajantasaista tietoa sekä päivän rutiineihin liittyvistä asioista, että tulevaisuudesta ja taloudesta. Usein työntekijätasolla koettiin kuitenkin taloudellisen toiminnan korostamisen syövän omaa jaksamista. Yrityksen toimintatavan ja arvomaailman vastatessa omia arvoja, koettiin työn tekeminen mielekkääksi.

Työssä koetut voimavarat liittyvät vahvasti muun muassa asiakastyöhön ja sieltä saatavaan palautteeseen. Se, että onnistuu asiakaspalvelussa, on merkittävä tekijä monelle työntekijälle. Suurin osa työntekijöistä kokee työtehtäviinsä vaikuttamisen mahdollisuuden myös positiivisena. Oman elämän ja työelämän yhdistäminen lisää hallinnan tunnetta ja jaksamista. Työyhteisön sisällä positiivisen palautteen saaminen sekä työkavereilta että esimieheltä koettiin tärkeäksi. Positiivisen palautteen katsottiin kuitenkin olevan vain siinä kohden merkityksellistä, jos se pohjautui todellisuuteen.

Yrittäjän kannalta palkitsevinta on toiminnan sujuvuus ja asiakastyytyväisyys. Tyytyväisyyttä aiheuttaa yrityksen tulostaso ja yrityksen mahdollisuus toimia edelleen. Innovointi, kehittäminen ja toiminnan rakentaminen ovat myös yrittäjiä voimaannuttavia tekijöitä.

Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välinen koettu yhteys

Hankkeeseen liittyvän työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisen yhteyden kuvaaminen koettiin hankalaksi. Työhyvinvointia määriteltiin lähinnä oman jaksamisen ja työtehtävien kuormittavuuden, sekä tuottavuutta työn taloudellisen tuottavuuden kautta. Ymmärrys työhyvinvoinnin merkityksestä tuottavuuteen ilmeni välillisen toiminnan kautta. Hyvinvoiva työntekijä on vähemmän sairauslomalla ja siten tuottaa paremmin.

 

Juha Peteri
Lehtori, TtM
Saimaan ammattikorkeakoulu