Korona-viruksen vaikutuksia rajaliikenteeseen

Kategoria: Talous ja työelämä/Yleinen Kirjoittaja:

Pinnalla | Valtioneuvosto teki päätöksen, jonka mukaan Suomen rajaliikennettä rajoitetaan 13.5. saakka. Samalla ulko- ja sisärajoille palautettiin tiukennettu rajavalvonta ajalle 19.3.—13.5.2020. EU-tasolla ulkorajavalvonta pidetään voimassa 30.4.2020 saakka. Samalla suositeltiin, että sulun aikana ihmiset eivät matkustaisi lainkaan ulkomaille. Ulkomailta Suomeen palaavaa henkilöä odottaa 14 vuorokauden karanteeni.

Kuva: Pixabay

Suomen kansalaisilla ja vakituisesti Suomessa asuvilla henkilöillä on aina oikeus palata Suomeen. Vastaavasti Suomessa olevat ulkomaiset matkailijat voivat poistua maasta rajoitusten voimassaoloaikana. Sen sijaan tavara- ja rahtiliikenne sekä välttämätön työmaaliikenne rajan yli jatkuu THL:n ohjeistuksen saattelemana. Poikkeustila ei estä kansainvälistä suojelun saamista. Vaikka rajanylityspaikkojen liikennettä on rajoitettu, niin ihmisillä on silti oikeus hakea turvapaikkaa.

Rajaliikenteen rajoitukset näkyvät erityisesti Kaakkois-Suomessa. Esimerkiksi Imatran ja Lappeenrannan seudulla venäläismatkailijoiden ostosmatkailu on tyrehtynyt kokonaan.

Rajaliikenteen rajoittaminen perustuu Rajavartiolain 16 §:ään, jonka mukaan Valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä esimerkiksi kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi.

Silloin kun tehdään järeitä toimenpiteitä ihmisten liikkumisen rajoittamiseksi, perusteet täytyy olla vahvat. Perusoikeuksiin liittyvistä tilapäisistä poikkeuksista voidaan perustuslain 23 §:n mukaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan vakavan uhkan torjumiseksi. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet. Tällaisia poikkeuksia koskevat asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi, joka päättää niiden voimassaolosta. Perustuslain 23 §:n mukaan pandemiaa pidetään vakavana uhkana.

Poikkeuksellisten toimivaltuuksien käyttäminen edellyttää, ettei viranomaisten normaalioloissa käyttämät valtuudet riitä tilanteen hallitsemiseksi. Valmiuslain 3 §:n 5 kohdan täyttyminen edellyttää, että kyseessä on esimerkiksi hyvin laajalle levinnyt vaarallinen pandemia ja se voidaan rinnastaa vaikutuksiltaan vakavaan suuronnettomuuteen. Eli lakia voidaan soveltaa mm. laissa mainituissa poikkeusoloissa, jollaiseksi koronaviruksen aiheuttama tilanne voidaan luokitella.

 

Jarmo Kemppinen
Lehtori
LAB ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Talous ja työelämä

Etäopettajan taipale jatkuu

Näkökulma | Muistelin taannoin Suunnassa opettajuuteni alkuvuosia vapaassa sivistystyössä, avoimen yliopiston opinnoissa sekä

Muutama sana dialogista

Näkökulma | Esittelen tässä artikkelissa dialogin kulmakivet, pohdin dialogin tärkeyttä ja esitän muutaman
Siirry Ylös