Koulutusmalli tuottamaan monialaisesti yritys- ja palveluinnovaatioita

Kategoria: Terveys ja hyvinvointi Kirjoittaja:

TUTKIMUS & KEHITYS | Saimaan ammattikorkeakoulun hankkeessa kokeiltiin täsmäkoulutuksen järjestämistä ICT- ja sosiaali- ja terveysalan osaajille.

Kuva:

Tulevaisuudessa koulutusmallien pitäisi vastata nopeammin kasvualojen osaamistarpeeseen. Tarvitaan täydennyskoulutuksia, jotka hyödyntävät eri alojen korkeasti koulutettuja osaajia tai yrittäjiksi aikovia edistämään tuote- ja palveluinnovaatioita.

Tähän teemaan Euroopan Unionin sosiaalirahaston (ESR) ja Lappeenrannan kaupungin rahoittama hanke Yrittäjyysosaamista kasvualoille – SOTE-palvelut kartalla lähti rakentamaan monialaista pilottikoulutusta. Hanke toteutettiin vuosina 2016–2019 LUT-yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Hankkeen alkaessa järjestettiin törmäytys- ja verkostoitumistilaisuuksia, joiden tavoitteena oli saada ohjelmointiosaajat, tieto- ja viestintäteknologia-alan (ICT)-yritykset, sosiaali- ja terveysalan (SOTE) sekä rakennetun ympäristön osaajat ideoimaan yhdessä tuote- ja palveluinnovaatioita.

Koulutuksen tarvekartoitus tehtiin haastattelemalla alueellisia asiantuntijoita ja toimijoita, jotka valittiin ICT- ja SOTE-palvelutuottajista ja alojen yrityksistä hanketoimijoiden yhteistyöverkostojen kautta. Törmäytys- ja verkostoitumistilaisuuksien sekä hankehaastatteluista esiinnousseiden teemojen kautta rakennettiin sisältö monialaiselle pilottikoulutukselle.

Koulutuksessa tarjottiin Innovatiivisuus ja yrittäjyys -koulutusta sekä Karttasovellus- ja paikkatieto-ohjelmointikoulutusta. Pilottikoulutusvaiheeseen haettiin ICT- ja SOTE-aloilta kummastakin kymmenkunta osallistujaa. ICT-alalta osallistujat etsittiin yhteistyössä TE-toimiston kanssa ja SOTE-alalta hankeverkoston sekä markkinoinnin kautta. Koulutuksen aikana ICT- ja SOTE-alan osallistujia törmäytettiin rakentamaan ja kehittämään yhdessä yritys- ja palveluinnovatiivisia ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalvelujen maailmaan.

Pilottikoulutuksen aikana kerättiin opiskelijoilta ja luennoitsijoilta palautteita monialaisen koulutusmallin kehittämiseksi. Palautteissa koulutuksen osallistujat toivoivat koulutusta oman osaamisensa myyntiin ja markkinointiin sekä tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun, ja hanke järjesti näitä teemoja käsitelleet jatkokoulutuspäivät alkuvuodesta 2019.

Pilottikoulutusmallin haasteeksi osoittautui koulutuksessa käsiteltävien asioiden ajankohtaisuus. ESR-rahoitteista hankehakemusta työstetään vuosia ennen hankkeen varsinaista aloittamista. Se johti hankkeen teeman koulutustarpeen vähenemiseen Etelä-Karjalan alueella aloitusvaiheessa.

Hankehaastatteluvaiheessa tuli esiin, ettei hankkeen kartta- ja paikkatietosovelluksille ei tuntunut hankkeen alkaessa enää juurikaan olevan tarvetta tai sitä ei osattu tunnistaa. Tästä kehitysideana tulevaan olisi se, että tarvekartoitus tehtäisiin hankehakemusvaiheen ja hankkeen varsinaisen rahoituspäätöksen jälkeen. Tällöin varmistettaisiin hankkeen teeman olevan vielä tarvittava.

Hankkeen hyöty oli kokeilla monialaista koulutusta ennakkoluulottomasti. Hankkeesta tuotoksena rakentuva monialainen koulutusmalli on rakenteeltaan hyvä aihio, jonka pohjalle voi lähteä rakentamaan seuraavaa täydennyskoulutusta. Lisäksi koulutuksen sisältö ohjelmointi- ja yrittäjyysnäkökulmista oli onnistunutta ja edesauttoi osallistuneiden sitoutumista työelämään tai opiskeluun.

Hanketyöryhmä arvioi omasta näkökulmastaan meneillään olevan monialaisen hankkeen toteuttamisen haasteita ja hyötyjä. Monialaisen koulutusmallin läpiviemisen hyötyjä oli jaettu asiantuntijuus.

Haasteensa kouluttajille ja hanketoimijoille toi kyky nähdä toisen asiantuntijan silmin sama asiayhteys omalta alalta. Molemmilla aloilla markkinoidaan tuotteita ja palveluita, mutta SOTE-alalla siihen liittyy usein vahvemmin palveluntarjoajan eettisyys/luotettavuus, jonka pohjalta asiakas tekee päätöksensä.

Molemmilla aloilla esimerkiksi tietojenkäsittelyteknologia ovat osa työnkuvaa. SOTE-alalla järjestelmän takkuaminen tai virhe aiheuttaa pahimmillaan vaaratilanteen asiakkaalle. Siksi uusien järjestelmien tulisi olla uudelleen päivitettävissä ja mahdollisimman virheettömiä jo käyttöönottovaiheessa.

Mervi Hietanen
Lehtori, sosiaali- ja terveysala
Saimaan ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Terveys ja hyvinvointi

Siirry Ylös