Kuvataiteen ansaintamalleja pilotoitiin yritysyhteistyössä

Kategoria: Taide ja teknologia Kirjoittaja:

Kuinka kuvataiteilijat voisivat elää omalla työllään? Tähän kysymykseen etsittiin vastauksia kuuden ammattikorkeakoulun yhteisessä Taiteilijan ansaintamallit, roolit ja toimeentulo (TaideART) hankkeessa. Hanke sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta ja se toteutettiin aikavälillä 1.10.2015–31.12.2017. Hankeen aikana kehitettiin taiteilijoille tuotteistamisen keinoja ja toimintamalleja yhteistyössä työelämän kanssa.

Saimaan amk:n osuus hankkeessa liittyi uusien ansaintamallien pilotointiin yhdessä taiteilijoiden, yritysten ja opiskelijoiden kanssa. Uusia ansaintamalleja testattiin kolmessa erilaisessa koeympäristössä: Etelä-Karjalan osuuskauppa (Eekoo), Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) ja Imatran kaupunki. Pilotit toteutettiin yhteistyössä Kaakon Taide Ry:n kanssa ja ne valittiin avoimen ideahaun kautta. Tässä artikkelissa esittelemme lyhyesti pilotit.

Lasinaluset ravintola Lamppuun

Ensimmäisessä pilotissa taiteilijat Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen toteuttivat Lappeenrannassa sijaitsevaan Lamppu-ravintolaan uudet lasinaluset. Idea lasinalusiin lähti tarinoista, mitä vuosien varrella ravintolassa oli tapahtunut.

Lasinalusessa on jänistä roikottava tarjoilija ja pöytäseurue. Pöytäseurueesta voi erottaa tutun hahmon: Jean Sibeliuksen. Sommittelu on lainaus Akseli Gallen-Kallelan Symposium-nimisestä maalauksesta. Eräällä pöytäseurueesta on nykyaikaisen oranssi, metsästyskauden lippis päässä. Pöydän keskellä on campina-pullo, joka viittaa ravintolassa kokoontuneeseen campina-kerhoon. Vasemmalla on tarjoilija, joka roikottaa jänistä, mikä taas viittaa tositapahtumiin. Tarinan mukaan joskus 1970-80 luvun taitteessa ravintolan vuoropäällikkö oli mennyt tarkistamaan miesten vessan siisteyden löytäen vessan jotakuinkin yltä päältä veressä. Vessan verisyydelle löytyi luonnollinen selitys: paikalliset Mansikan veljekset olivat tulleet ravintolaan suoraan jänismetsältä. Kesken ravintolaillan veljekset muistivat, että jänissaalis oli vielä suolistamatta. Asia korjattiin saman tien miesten vessassa.

Taidetuulia

Taidetuulia järjestettiin Eksoten sosiaali- ja terveyspiirin Armilan kuntoutuskeskuksen eri osastoilla. Taidetuulia oli kuvataiteilija Tuulia Iso-Tryykärin ideoima kuvataidetuokio, jossa taiteilija ja osallistuja yhdessä loivat keskustelun pohjalta taideteoksen. Taidetuuliaan osallistui 41 kuntoutujaa. Tapaamiset taiteilijan kanssa olivat kestoltaan 45 minuuttia.

Iso-Tryykärin tavoitteena oli luoda sote-alalle positiivista, helposti lähestyttävää taidetoimintaa, joka huomioisi potilaita tasavertaisina yksilöinä ja taiteilijan aktiivisena kuvantekijänä. Pilotin lopuksi Saimaan amk:n markkinoinnin opiskelijat tuotteistivat Taidetuulian yhdessä Iso-Tryykärin kanssa ja taiteilijan käyttöön laadittiin myyntiesite ja juliste.

Kuvataidetuokio. Kuva: Tuulia Iso-Tryykäri.

Imatran vuoden taiteilija

Ensimmäiseksi vuoden taiteilijaksi valittiin idean äiti, imatralainen kuvataiteilija Janette Holmström. Pilotin tavoitteena oli löytää toimintatapa, jonka avulla Imatran vuoden taiteilijan valinnasta tehtäisiin kaupunkiin jokavuotinen perinne, ja jota voitaisiin toteuttaa muissakin kaupungeissa. Taiteilija voi olla eri taiteen alojen paikallinen ammattitaiteilija tai ryhmä, esimerkiksi kuvataiteilija, muusikko tai näyttelijä.

Pilotin aikana Holmström suunnitteli ja loi Imatralle valoteoksen, joka oli esillä Imatrankoskella, Valtion hotellin kupeessa. Kaksimetrinen valoteos ”Hotel Cascade” pohjautuu Imatran historiaan. Se sai innoituksensa Valtionhotellin edeltäjästä, 1890-luvulla rakennetusta puisesta hotellista, joka ennätti olla pystyssä vain vuoden ennen kuin tulipalo sen tuhosi. Teosta sponsoroivat Sahuri Sami Tella, Jukan Lasipalvelu, AutoImatra ja Imatran seudun sähkö.

Valoteos. Kuva: Janette Holmström.

Jokainen pilotti vaati monen tahon yhteistyötä ja useita eri vaiheita. Kaiken kaikkiaan oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista olla mukana näissä piloteissa. Toivotaan, että aidot kokeilut konkretisoivat toimivat hyvät käytännöt.

Lisätietoa:

http://taidearthanke.fi/

https://www.saimia.fi/taideart/

 

Lehtori (kuvataiteilija YAMK) Outi Peippo
Lehtori (KTM) Marianne Viinikainen
Saimaan ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Taide ja teknologia

Siirry Ylös