Maahanmuuttajien työsuhdetiedoissa kehitettävää

Kategoria: Talous ja työelämä Kirjoittaja:

Etelä-Karjalassa vakituisesti työskentelevien, EU:n ulkopuolelta tulleiden työntekijöiden tietämystä suomalaisesta työ- ja verolainsäädännöstä tulisi parantaa. Monet perusasiat tiedetään mutta yllättäviäkin puutteita löytyy. Muualta tulleiden työntekijöiden työelämän tiedon taso on tärkeää paitsi heidän itsensä, myös koko työmarkkinoiden kannalta. Riittävällä tiedon tasolla estetään työmarkkinoiden vääristymiä ja väärinkäyttötilanteita, mutta myös väärinymmärtämiseen liittyviä ongelmia.

Shanti Pulkkisen yritysjuridiikan alaan kuuluvassa opinnäytetyössä tarkasteltiin EU-maiden ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien tiedontarvetta ja –tasoa palkansaajien ansiotuloverotuksesta ja työlainsäädännön periaatteista. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin haastattelemalla Etelä-Karjalassa vakituisesti asuvia kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Suurin osa haastatelluista oli naisia.

Maahanmuuttajan alkutiedot Suomen työ- ja verojärjestelmästä ovat yleensä matalia. Tietoa on saatavilla erilaisista lähteistä, mutta tiedon löytäminen voi olla vaikeaa. Työntekijän tulisi olla perillä perusasioista jo ennen työsuhteen alkua, jotta ongelmia ei synny työpaikalla tai viranomaisten kanssa. Lisäksi työntekijän tulee tietää velvollisuutensa ja oikeutensa työsuhdeasioissa.

Haastateltujen tiedot Suomen verotuksesta ja verojärjestelmästä olivat puutteellisia. Palkansaajan tuloverotus tapahtuu työnantajan suorittaman ennakonpidätyksen avulla, mutta palkansaajalla itsellään on vastuu ilmoittaa verotuksessaan kaikki saamansa tulot. Ennakonpidätyksen käsite oli useille haastatellulle epäselvä, samoin velvollisuus seurata omaa verokertymää. Epäselvyyttä oli myös oikeudesta verotuksen vähennyksiin, kuten matkakulujen vähennykseen kodin ja työpaikan välillä.

Verotukseen liittyvät ongelmat tuntuvat liittyvän lähinnä siihen, että Suomen verojärjestelmä poikkeaa perusteiltaan haastateltujen kotimaiden järjestelmistä. Haastatellut olivat saaneet tietoa Suomen järjestelmästä Verohallinnon englanninkielisiltä internetsivuilta, joskus myös työtovereiltaan tai esimiehiltään. Asiointia Verohallinnon kanssa ovat hankaloittaneet molemminpuoliset kielenymmärtämisen ongelmat.

Työsuhdetta koskevissa haastatteluissa painottuivat määräaikaisia työsuhteita koskevat asiat. Suurin osa haastatelluista oli määräaikaisissa työsuhteissa. Lisätietoa kaivattiin määräaikaisuuden perusteista ja kestosta. Osa haastatelluista koki, että heille ei ole tarpeeksi selkeästi kerrottu syitä määräaikaisuuteen, eikä heidän toiveitaan työsuhteen vakinaistamisesta otettu huomioon. Kysymyksessä tuntuivat olevan nimenomaan tiedonsaamiseen ja tiedottamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Kaikki haastatellut olivat tehneet kirjallisen työsopimuksen ja sen merkitys työsuhteen perusteena oli haastateltujen tiedossa. Epäselvyyttä oli koeajan tarkoituksesta: jotkut haastateltavat käsittivät sen portiksi vakituiseen työsuhteeseen.

Haastatellut ymmärsivät myös työehtosopimuksen käsitteen ja suhteen työsopimukseen. Harva haastateltava oli kuitenkin tutustunut oman alansa työehtosopimukseen. Tulkintatilanteissa luotettiin siihen, että voidaan käyttää ammattiliiton palveluita. Ylipäätään luottamus ammattiliiton apuun oli suurta.

Tietoa työelämästä tulisi lisätä monipuolisemmalla tiedottamisella. On ymmärrettävää, että tiedon taso kasvaa vähitellen työuran pidentäessä. Näinhän asia on myös Suomessa syntyneiden työntekijöiden kohdalla. Sekä yhteiskunta että maahanmuuttajat hyötyvät sujuvasta kotoutumisprosessista. Prosessin tärkeänä osana on sopeutuminen työelämään ja siihen liittyen oikeat perustiedot työsuhteista.

Opinnäytetyöhön sisältyi koonti tärkeimmistä tiedotettavista asioista. Verotuksen koonti sisälsi ilmoitusvelvollisuuteen liittyviä huomioita sekä perusasioita verokorttiin, esitäytettyyn veroilmoitukseen ja verotuspäätökseen liittyen. Työlainsäädännön koonti sisälsi työsopimukseen, koeaikaan, sairastumiseen, työaikaan ja vuosilomaan liittyviä asioita.

Tässä tutkimuksessa ei selvitetty sitä, millaista tietoa työantajan kokevat tarvitsevansa maahanmuuttajiin kohdistuvassa tiedottamisessa. Aihe on tärkeä, ja sitä koskevaa empiiristä tutkimusta ei ole kovin paljon.

Lehtori (OTM) Timo Hynynen
Saimaan ammattikorkeakoulu

Tradenomi, restonomi Shanti Pulkkinen

Uusimmat kategoriassa Talous ja työelämä

Hyvinvointia ruuasta

Pinnalla | Miten me voimme? Hyvinvoinnin kulmakiviä voi jokainen etsiä omasta elämästään
kuvassa lehmä

Maatilasta osakeyhtiöksi

Tutkimus & kehitys | Maatilojen yhtiöittämiset ovat tulleet ajankohtaisiksi, kun maatilojen määrä
Siirry Ylös