Menetelmäpaperin äärellä – Pohdintaa aineistopohjaisesta teoriasta

Kategoria: Talous ja työelämä Kirjoittaja:

Tutkimus ja kehitys | Tutkimuspäällikkö Pasi Juvonen kertoo, mistä aineistopohjaisessa teoriassa eli grounded theoryssa on kyse ja pohtii sen käyttöä.

Kuva: Pixabay

Luin tieteellisen menetelmäartikkelin. Tekeillä oli kansainvälinen konferenssiartikkeli, ja kaipasin siihen liittyen tuoreita näkemyksiä aineistopohjaisen teorian hyödyntämiseen laadullisessa tutkimuksessa. Tässä kerron menetelmän hyödyntämisestä tiivistetysti.

Aineistopohjaista teoriaa (grounded theory, GT) hyödynnetään laadullisessa tutkimuksessa laajalti. Minä tutustuin menetelmäkokonaisuuteen tehdessäni diplomityötä tutkimushankkeen ohessa 2004–2005. Olen hyödyntänyt menetelmiä siitä lähtien ja aika ajoin on ollut hyvä tarkastella sitä, miten kokonaisuus kehittyy.

GT:a luonnehdittu näin:

  • GT sopii hyvin tilanteisiin, joissa halutaan tuottaa jonkin tapahtumaketjun tai vahvasti tiettyyn kontekstiin sidottu kuvaus.
  • Tutkijalla ei tarvitse olla vahvaa esiymmärrystä tutkittavasta aiheesta. Herkkyys nähdä ja kuulla (theoretical sensitivity) ovat tärkeitä.
  • Aito esiymmärryksen puuttuminen (”tabula rasa”) ei tutkimuksessa koskaan ole mahdollinen, joten tutkijoiden on hyvä avoimesti kertoa omista arvolatauksistaan. Kun esimerkiksi tehdään toimintatutkimusta, kehitystyön tavoitteet on syytä kertoa.
  • Datan keruu ja datan analyysi tapahtuvat rinnakkain vuorovaikutuksessa toisiinsa.
  • Kun seurataan aineistonkeruussa johtolankoja (theoretical sampling) annetaan data puhua, teoria syntyy induktiivisesti. GT ei siis tavoittele teorian testaamista tai verifioimista.
  • Analyysin validiteetti paranee, kun tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä aineiston keruun ja analyysin aikana (researcher triangulation).

GT:n kanssa voidaan hyödyntää monenlaista dataa (slices of data). Kun tutkija kerää dataa ja jaottelee sitä esiymmärryksensä ohjaamana, alkaa muodostua kategorioita ja niihin ominaisuuksia. Johtolankoja seuraamalla kerätään lisää dataa niistä kategorian ominaisuuksista (ilmiöistä, niiden välisistä suhteista yms.) kunnes syntyy perusymmärrys siitä, mitä on meneillään. Aineisto saturoituu, jolloin aineistonkeruuta ei niiltä osin tarvitse enää jatkaa. Kun aineisto on kauttaaltaan saturoitunut, aineistonkeruu on valmis.

GT-analyysin päävaiheet ovat:

  1. Avoin koodaus
  2. Aksiaalinen koodaus (aineistojen ryhmittely)
  3. Valikoiva koodaus.

Yleensä aineisto litteroidaan ja viedään johonkin analyysia helpottavaan ohjelmaan (esim. ATLAS.ti). Avoimen koodauksen avulla aineistosta etsitään esiymmärryksen viitoittamana kategorioita ja niihin liittyviä mielenkiintoisia havaintoja.

Sen jälkeen aineistot ryhmitellään, pohditaan havaittujen kategorioiden välisiä relaatioita ja usein piirretään työkalun avulla niistä erilaisia malleja. Valikoivan koodauksen vaiheessa heiluu Occamin partaveitsi eli mietitään riittävä, mutta mahdollisimman yksinkertainen selitysmalli jollekin ilmiölle tai ilmiökokonaisuudelle.

Koska aineistonkeruu ja analyysi tapahtuvat rinnakkain, tutkijalla on mahdollisuus täydentää aineistoaan aineistonkeruun ollessa vielä käynnissä. Jos vaikka huomaa kolmatta haastattelua analysoidessaan, että siitä nousee esille jotakin erityisen tärkeää uutta, havaintoja samasta aiheesta voi palata etsimään aiemmasta aineistosta (constant comparative method). Itse toimin niin, että pyydän haastateltavilta lupaa palata asiaan, jos tulee tarve, mikä mahdollistaa myös johtolankojen seuraamisen.

Teoreettinen herkkyys vaatii tutkijalta jatkuvaa omien ajatusmallien kyseenalaistamista. Jos tutkija on omasta mielestään pitkälle oppinut omassa aiheessaan, miten voi samalla pysyä herkkänä kuulemaan erilaisia ajatuksia?

Omat oppini tähän olen ottanut dialogin kulmakivistä: kuuntele, kunnioita, puhu suoraan ja pidättäydy liian nopeista johtopäätöksistä. Joskus se on onnistunut hyvin ja toisinaan taas ei kovin kehuttavasti. Yritän kuitenkin aina kokemusten pohjalta parantaa instrumenttia eli omaa kykyäni nähdä ja kuulla myös omasta ajattelutavastani poikkeavaa ajattelua. Dialogikirjallisuus kehottaa seuraamaan häiriöitä harmoniassa kysymällä lisää ja mielestäni tämä on hyvä yleisohje myös laadullisen tutkimuksen aineistonkeruuseen.

Haluaisitko kirjoittaa yhdessä? Ota yhteyttä.

Pasi Juvonen
Tutkimuspäällikkö, tekniikan tohtori
Liiketoiminta ja Innovaatiot
Saimaan ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Talous ja työelämä

Siirry Ylös