Miehet sosiaali- ja terveysalalla

Kategoria: Terveys ja hyvinvointi Kirjoittaja:

Tutkimus & kehitys | Lab-ammattikorkeakoulu toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle hankkeen vuosina 2019-2021.

Kohtaamista ja kliinisiä taitoja hoitotyössä. Kuva: Juha Jormakka

Hankkeen tarkoituksena on lisätä mieshakijoiden määrää sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa ja työelämän konteksteissa. Sosiaali- ja terveysalan koulutukset ja ammatit ovat vahvasti naisvaltaisia.

Suomessa miehiä työskentelee sosiaali- ja terveysalan ammateissa noin 13 %, Islannissa 2 %, Tanskassa 3.5% ja Norjassa 9 %. Sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin tammikuussa 2020 järjestetyissä yksilöhaastatteluissa, joihin osallistui kaksi mielenterveyshoitajaa ja viisi sairaanhoitajaa. Kaikki haastatteluihin osallistuneet olivat miehiä. Haastatteluissa keskusteltiin teemoista:

  • Miten, ja millä keinoin sosiaali- ja terveysalaa tulisi markkinoida, jotta se tavoittaisi potentiaaliset mieshakijat?
  • Mikä on miehen rooli ja merkitys sosiaali- ja terveysalan ammateissa?
  • Mikä miehiä kiinnostaa ja motivoi työssä?
  • Mitkä tekijät vaikuttavat alan vaihtoon?

Markkinoinnin keinot potentiaalisten mieshakijoiden tavoittamisessa

Haastateltujen mukaan sosiaali- ja terveydenalan ammatteja tulisi markkinoida sosiaalisessa mediassa. Myös oppilaitosvierailut eri koulutusasteilla nähtiin keinoina tavoittaa potentiaalisia mieshakijoita. Työelämän ja koulutuksen yhteistyö nähtiin markkinoinnissa tärkeänä. Työelämän todellisten tilanteiden ja työn monipuolisuuden kuvaaminen potentiaalisille hakijoille koettiin vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Haastateltujen mukaan kyseisessä akuuttipsykiatrisia laitospalveluita tarjoavassa yksikössä tehtävän työn monipuolisuutta ja haasteellisuutta kuvaa työn luonne, mihin sisältyy päivystys- ja osastohoitotyötä sekä yhteistyötä avohoidon palvelujen kanssa. Sairaanhoitajan työtä potilaan hoitoprosessissa voidaan kuvata esimerkiksi potilaan psyykkisen voinnin kohentumiseen vaikuttavilla sisällöillä. Hoitajan ja potilaan kohtaaminen tulotilanteessa ja lääkehoitoon motivoimisessa sisältää usein haasteellisia vuorovaikutuksen ilmiöitä, joita haasteltavat kuvasivat yhdeksi merkittävimmäksi työtä kuvaavaksi sisällöksi. Kuvaavimpina työtilanteina mainittiin vuorovaikutuksen lisäksi menetelmät, joilla pyritään löytämään potilasta rauhoittavia keinoja. Työtä kerrottiin ohjaavan pitkälti kiinnostus ihmisiin ja mielenterveyteen vaikuttaviin tekijöihin. Haasteltavat markkinoisivat työtään sisällöillä, mitkä rikkovat perinteisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin ja ammatteihin liittyviä stereotypioita. Mielikuva sosiaali- ja terveysalan ammateista kutsumusammattina, hoivaamisena ja toisaalta pelastamisena näyttää vanhentuneen. Haastateltujen mukaan sosiaali- ja terveysalaa tulisi markkinoida työnä, mikä sopii miehille, jotka ovat kiinnostuneet ihmisistä, omaavat hyvät sosiaaliset- ja tunnetaidot sekä haluavat työskennellä monipuolisessa ja haasteellisessa työympäristössä. Työn parhaimmiksi puoliksi kuvattiin mahdollisuutta vaikuttaa työn kuvaan omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden mukaisesti. Haastateltavien mukaan työ ei ole liukuhihnatyötä, vaan sen sisältö vaihtelee päivittäin. Mielenterveys- ja päihdehoitotyötä kuvattiin mielenkiintoiseksi koska psykiatrisiin sairauksiin ja hoitoon ei ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia.

Miehen rooli ja merkitys sosiaali- ja terveysalalla

Haastateltavat tarkastelivat miehen roolia ja merkitystä sosiaali- ja terveysalalla sekä työyhteisön että palvelujen käyttäjien näkökulmasta. Miehen roolin nähtiin muuttuneen työyhteisössä vuosikymmenten kuluessa. Aiemmin miesten rooli oli vahvemmin järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvä kuin potilaan ja hoitajan väliseen hoidolliseen vuorovaikutukseen perustuva tehtävä. Haastateltujen mukaan työtehtävät tai rooli työyhteisössä ei ole nykypäivä sukupuolisidonnainen. Miestyöntekijöiden sosiaaliset- ja emotionaaliset taidot nähtiin tärkeinä alalle soveltuvuuten vaikuttavina tekijöinä. Työyhteisöt, joissa miesten ja naisten määrä on suhteellisen tasainen nähtiin segretoituneita tasapainoisempina. Palvelujen käyttäjien näkökulmasta miesten merkitys sosiaali- ja terveysalan ammateissa nähtiin tärkeänä. Haastateltujen mukaan mieshoitaja pystyy samaistumaan miespotilaan tunnekokemukseen ja elämäntilanteeseen joissakin tilanteissa naista paremmin. Haastateltavien mukaan tästä johtuen mieshoitaja voi löytää hoitosuhteeseen näkökulmia, joita nainen ei siihen pystyisi tuomaan.

Miehiä työssä kiinnostavia ja motivoivia tekijöitä 

Haastatellut kokivat naisvaltaisella alalla työskentelyn myönteisenä tekijänä. Sosiaalinen kanssa käyminen potilaiden ja työkavereiden kanssa koettiin yhtenä merkittävimpänä työn mielekkyyteen vaikuttavista tekijöistä. Esille nostettiin myös työn tarjoama mahdollisuus oppia omasta itsestä ja elämästä. Haastateltavat pitivät tärkeänä saada työssään kognitiivisia haasteita ja mahdollisuutta ongelmien ratkaisuun.  Haastateltavat mainitsivat työssään motivoivina tekijöinä tilanteet, joissa potilaan ongelmiin löydetään yksilöllisiä ratkaisuja ja pystytään vaikuttamaan positiivisesti elämäntilanteeseen. Toisaalta motivoivina tekijöinä pidettiin myös pienempiä osaston arjessa käytyjä kohtaamisia, joissa potilaan kanssa päästään yhteisymmärrykseen ja sopimuksiin. Haastateltavat kokivat, että työkavereilta ja potilailta saatu positiivinen palaute motivoi työssä. Haastateltavat näkivät työmotivaation kannalta tärkeänä mahdollisuuden vaikuttaa työpäivän sisältöön. Haastateltavien mukaan työmotivaatiota lisää koulutusmahdollisuudet ja erilaiset näköalat työhön.

Alan vaihtoon vaikuttavia tekijöitä

Työyksiköstä muille ammattialoille työhön siirtyneet miehet ovat työllistyneet selkeästi perinteisille miesvaltaisille aloille. Haastateltavien mukaan alanvaihtoon mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ovat henkilökohtaisten kiinnostuksen kohteiden muuttuminen muualle kuin hoitotyöhön. Työn henkinen kuormittavuus suhteessa palkkaukseen nähdään myös yhtenä alanvaihtoon mahdollisesti vaikuttavana tekijänä. Haastateltavien mukaan myös haasteelliseksi koettujen työtehtävien kasaantuminen samoille henkilöille sekä jatkuva kiire ovat alanvaihtoa lisääviä tekijöitä.

 

Kirjoittajat:
Irina Tiainen
Lehtori

Pasi Alanen
Lehtori

LAB-ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Terveys ja hyvinvointi

Etäännytään – kö?

Pinnalla | Mitä tapahtui LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajille ja opiskelijoille maaliskuussa 2020? Yhden opettajan
Siirry Ylös