Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalla hankkeen benchmarkkaus Islannissa

Kategoria: Terveys ja hyvinvointi Kirjoittaja:

Tutkimus & kehitys | Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle hankeen (2019-2021) rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Hankkeen tarkoituksena on lisätä mieshakijoiden määrää sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa ja työelämän konteksteissa. Valtavirtaistamisen keinoja ja käytäntöjä selvitettiin pohjoismaissa benchmarkkaamalla Islannnissa 02.11.2019-09.11.2019 University of Akureyri School of Health Sciences yliopistossa. 

Islantilainen luonto. Kuva: Irina Tiainen

University of Akureyri School of Health Sciences sijaitsee Akureyrissä 90 km etelään pohjoiselta napapiiriltä. Akureyri sijaitsee Islannin pisimmällä vuonolla Eyjafjödurilla. Akureyri on Islannin toiseksi suurin kaupunkialue Reykjavikin jälkeen. Alueella asuu noin 18.800 asukasta. Akureyrin pohjoisen sijainnin vuoksi kesällä aurinko ei laske laisinkaan. Akyreyri onkin suosittu turistikohde erityisesti kesäisin.

University of Akureyri School of Health Sciences. Kuva: Irina Tiainen

Islantilainen mies sosiaali- ja terveysalan työssä on harvinaisuus

Benchmarkkaus kohteena oli Men In Nursing Education hanke, jota ovat toteuttaneet vuosina 2017-2018 University of Akureyri school of Health Sciences, Reform – Resource Centre for Men (Norja), Jafnrettisstofa – Centre for Gender Equality (Islanti) ja Department of People and Technology, Roskilde University (Tanska). Hankkeen on rahoittanut Nordic Gender Equality Fund (Nordic Council of Ministers).

Miesten määrä sotealan ammateissa on pieni verrattuna naisten määrään kaikissa pohjoismaissa. Suomessa miehiä työskentelee sotealan ammateissa 13 %, Islannissa 2 %, Tanskassa 3.5% ja Norjassa 9%.  Suomessa ja Islannissa on viime vuosina keskustelua herättänyt huoli sotealalla kasvavasta työvoimapulasta. Islannissa stereotyyppiset ajatukset miehille ja naisille sopivista töistä vaikuttavat edelleen vahvasti koulutus- ja ammatinvalintakysymyksiin.  Islannissa miehen hakeutuminen sote-alan koulutukseen nähdään ammatillisen uran laskuna. Hoitotyötä pidetään naisten työnä ja yhteiskunnallista ihmetystä on herättänyt kysymys siitä, miksi perinteisiä rooleja tulisi ylipäätään muuttaa.  Men in Nursing- hankkeessa kysymystä, miksi miesten määrää sotealan ammateissa tulisi lisätä, on perusteltu kolmella argumentilla. Naiset hakeutuvat yhä enemmän työhön miesvaltaisille aloille, jolloin perinteisesti naisvaltaisilla hoitoaloille ei riitä työntekijöitä. Miesten tasavertainen mahdollisuus hakea hoitoalan koulutuksiin nähdään myös ihmisoikeuskysymyksenä. Tällä hetkellä yleinen yhteiskunnallinen asenne ei tue miesten hakeutumista alalle. Miehillä tulisi olla samanlainen mahdollisuus hakeutua hoitoalalle kuin naisilla kokematta siitä leimautumista. Kolmantena merkittävänä perusteena miesten määrän lisäämiselle on hankkeessa määritelty palvelujen käyttäjien näkökulma. Miehillä tulisi olla mahdollisuus asioida samaa sukupuolta edustavan henkilön kanssa asioissa, joissa sillä on heille merkitystä.

Viikinki-kulttuurin merkitys islantilaiseen yhteiskuntaan

Islannissa Viikinki-kulttuuri ja siihen liittyvä ajatus miesten roolista fyysisen voiman ja perinteisen maskuliinisuuden edustajana on vahva. Islantilaisessa yhteiskunnassa valtavirtaistamisen kysymykset ovat herättäneet voimakasta vastustusta, ja jopa aggressiivisia vastareaktioita. Yllättävää on, että myös naiset ovat vahvasti vastustaneet valtavirtaistamiseen liittyviä kysymyksiä ja keskustelua. Men in Nursing Education- hankkeen yhtenä johtopäätöksenä todettiin, että stereotypioihin vaikuttaminen, ja miesten määrän lisääminen sotealalla ei toteudu tehokkaimmin markkinoimalla ja vahvistamalla miehiä lähtökohtaisesti kiinnostavien sotealan ammattien vetovoimaisuutta. Sotealan ammatteja tulisikin markkinoida urakehityksen tai työn mielekkäiden sisältöjen näkökulmasta. Vahvistamalla miesten hakeutumista akuuttihoitotyöhön tai mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön pidetään yllä olemassa olevia asenteita. Asenne ja arvokeskustelua tulisi käydä syvemmällä tasolla, ja pohtia miesten ja naisten rooleja yhteiskunnallisina kysymyksinä. Yleistä keskustelua tulisi ohjata kysymyksiin, miten maskuliinisuutta tai feminiinisyyttä ilmaistaan yhteiskunnassa, ja mikä on hyväksyttävää tai paheksuttavaa, ja ovatko nämä asenteet nyky-yhteiskuntaan sopivia.

Viikin kulttuuri on osa islantilaista arkipäivää. Kuva: Irina Tiainen

Benchmarkkauksen tulokset ja toimenpiteet

Hankeyhteistyö Men in Nursing Education- hankkeen kanssa tarkoittaa tässä vaiheessa tulosten tarkastelua ja hyvien käytäntöjen implementointia Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalla hankkeeseen. Hyvien käytäntöjen tarkastelu ja implementointi voidaan aloittaa Men in Nursing Education raportoinnin valmistuttua. Myöhemmin hankkeen edetessä tarkoituksena on kirjoittaa artikkeli yhteiskunnallisten kysymysten vaikutuksista valtavirtaistamisen kysymyksiin liittyen, ja vertailla siihen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ja Islannissa. Men in Nursing Education- hankkeessa luodaan suosituksia miesten rekrytoimiseksi hoitotyön koulutuksiin ja suorittamaan opintonsa loppuun. Hankkeen tulosten pohjalta luodaan myös sukupuolisensitiivisiä käytäntöjä hoitoalan koulutuksen sisältöihin.

Benchmarkkauksen tuloksena voidaan mainita ymmärrys valtavirtaistamisen kysymyksiin liittyvistä yhteiskunnallisista ja historiaan perustuvista eroista ja samankaltaisuuksista Suomessa ja Islannissa. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle hankkeessa tehtyjen työpajojen perusteella Suomessa valtavirtaistamisen kysymyksiin liittyviä stereotypioita ei lähtökohtaisesti tunnisteta tai tuoda keskusteluissa esille samalla tavalla kuin Islannissa. Toisaalta voidaan miettiä, miten paljon stereotypiat ovat kuitenkin tiedostamatta vaikuttamassa asenteisiin ja koulutusvalintoihin.

 

Irina Tiainen
Lehtori

Pasi Alanen
Lehtori

LAB-ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Terveys ja hyvinvointi

Etäännytään – kö?

Pinnalla | Mitä tapahtui LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajille ja opiskelijoille maaliskuussa 2020? Yhden opettajan
Siirry Ylös