Mihin kulttuurin etiikka ja laatu perustuvat sote-palveluissa?

Kategoria: Terveys ja hyvinvointi Kirjoittaja:

Tutkimus & kehitys | Taide sekä luonto- ja eläinlähtöiset menetelmät tukevat tutkitusti kansalaisten hyvinvointia sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalla. Mutta mihin niiden laatu ja etiikka perustuva?

Kuva: Päivi Eronen

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on noussut tarve tehdä näkyväksi ja selvittää, millaisia eettisiä ja laadullisia tekijöitä liittyy kulttuuripalveluihin osana sote-palvelujen järjestämistä.

Taide sekä luonto- ja eläinlähtöiset menetelmät tukevat tutkitusti kansalaisten hyvinvointia sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalla. Valmisteilla oleva lainsäädäntö mahdollistaa kulttuuripalvelujen käytön osana hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja sekä korjaavaa ja kuntouttavaa toimintaa.

Olemme kirjoittaneet ensimmäisen teemaa käsittelevän työpaperin, Näkökulmia kulttuurin etiikkaan ja laatuun sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Socomin julkaisussa on käsitelty kulttuuripalvelujen eettisiä ja laadullisia kysymyksiä uuden, integroituvan palvelutuotannon kautta.

Yhteistä pohdintaa on taustoittanut Sipilän hallituksen kärkihanke Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Hankkeessa aiemmin lähinnä rakennustaiteessa käytössä ollutta prosenttiperiaatetta (prosentti rakennuskustannuksista taiteelle) on sovellettu sote-palveluihin lisäämällä eri taiteenalojen ja kulttuuripalvelujen tarjontaa sekä käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on saada taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut vakiinnutetuiksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa.

Jokaisella ihmisellä on historiansa aikana syntynyt merkityksellisiä suhteita asioihin, joita voivat olla esimerkiksi taide, luonto tai eläimet. Sairauden tai muun kohdatun elämäntilanteen myötä arjen mielekkyys voi olla uhattuna ja elinpiiri voi kaventua. Mahdollisuus taiteen tekemiseen, luonnossa liikkumiseen tai eläinten hoitoon nähdään nykyisin yhdeksi keinoksi tukea ja edistää toimintakykyä ja arjen mielekkyyttä. Näkökulma tukee esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten Toimintakykyisenä kotona -visiota. Sosiaalinen kanssakäyminen ja mielekäs tekeminen pitävät yllä toimintakykyä ja edistävät hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaille tarjotaan toiminnallisia menetelmiä, joiden määrittely ja ymmärrys ovat sidoksissa palveluun, jonka osana menetelmiä tarjotaan. Näitä menetelmiä käyttävät tyypillisimmin toimintaterapeutit tai sosiaaliohjaajat. He voivat käyttää myös taidelähtöisiä menetelmiä osana omaa työtään. Taidetta voidaan tehdä myös taiteilijan ohjauksessa yksilö- tai ryhmämuotoisena, ja taiteenlaji voi olla mikä tahansa. Toiminta on ammatillista, tarpeiden arviointiin perustuvaa ja tavoitteellista, ja sillä pyritään ylläpitämään ja edistämään ihmisten hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjottavan kulttuurin eettisiä periaatteita tai laatukriteerejä ei ole vielä määritelty. Taiteilijat sekä luonto- tai eläinlähtöisten palvelujen tuottajat ovat kuvanneet toiminnan etiikkaa ja laatua omasta näkökulmastaan (esim. Green Care -laatukäsikirja). Sote-palveluissa eettisistä periaatteista korostuvat erityisesti ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Ajankohtaisina laadun kriteereinä näyttäytyvät muun muassa palvelujen asiakaskeskeisyys, valinnanvapaus, turvallisuus ja vaikuttavuus.

Jotta saavutettaisiin yhteinen ymmärrys toiminnan eettisyydestä ja palvelun laadusta, tarvitaan lisää pohdintaa, keskustelua sekä panostuksia laatutyöhön ja osaamisen kehittämiseen. Täydennyskoulutuksessa tärkeiksi osa-alueiksi voidaan nostaa ammatillisuus, eettiset periaatteet, lainsäädäntö ja palveluhankintaosaaminen. Kehittämistyön tueksi tarvitaan jatkossa myös laadukkaita kirjallisuuskatsauksia ja poikkitieteellistä tutkimusta.

Päivimaria Seppänen
Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija, YTM
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom

Minna-Maria Behm
Hanketoiminnan päällikkö, TtT
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote

Mona Taipale
Muutosagentti, KTM
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Uusimmat kategoriassa Terveys ja hyvinvointi

Siirry Ylös