Muutama sana dialogista

Kategoria: Talous ja työelämä Kirjoittaja:

Näkökulma | Esittelen tässä artikkelissa dialogin kulmakivet, pohdin dialogin tärkeyttä ja esitän muutaman idean, joita voi kokeilla omissa virtuaalikohtaamissa.

LAB ammattikorkeakoulun henkilöstö on ollut jo vähän yli kuukauden etätyömoodissa. Osalle meistä etätyö oli tuttua jo entuudestaan ja toisille pelkästään digivälineisiin perustuva työskentely oli enemmän uutta. Tällä hetkellä kasvokkain tapaamisten tarjoama rikas kokemus ihmisistä kokonaisuutena ilmeineen ja eleineen on poissa ja sen tilalla on usein ainoastaan ääni. Itse olen työskennellyt osittain etänä noin 12 vuotta. Tänä aikana olen valmentanut eri tehtävissäni 14 pitkäkestoista tiimiä, joiden valmentamisessa kasvokkain toteutettava dialogi on ollut keskeisen oppimisen menetelmä. Esittelen tässä artikkelissa lyhyesti dialogin kulmakivet.

Tutustuin dialogiin oppimismenetelmä joskus vuonna 2005-2006 välillä kun aloin kiinnostua organisaation oppimisesta ja oppivaan organisaation liittyvästä kirjallisuudesta. Sen ajan lukemiani kirjoja olivat kirjoittaneet mm. Chris Argyris, Edgar H. Schein ja Peter Senge. Näiden kautta löytyi myös William Isaacs, joka esittelee dialogin vuorovaikutusmenetelmänä, jonka tavoitteena on oppia ajattelemaan yhdessä. Seuraavassa kuvassa on esitelty dialogin kulmakivet.

Dialogin kulmakivet William Isaacsin mukaan. Kuva: Pasi Juvonen

Aito kuunteleminen on paljon vaikeampaa kuin mitä luulemme. On varsin vaivatonta päätyä moodiin, jossa kuuntelee, milloin edellinen puheenvuoro loppuu, jotta voi jatkaa heti perään omalla ajatuksella. Tämä ajatus voi lisäksi liittyä ihan toiseen asiaan kuin aiempi ajatus. Valmentajakollega kertoi hiljattain, että oli ryhmän kanssa kokeillut dialogia, jossa jokaisen ajatuksen jälkeen pidettiin muutaman sekunnin tauko. Pieni muutos, mahdollisesti valtavan suuri vaikutus. Kokeilkaapa tätä tai jotain muuta tämän kaltaista harjoitetta.

Odottaminen eli pidättäytyminen liian aikaisista johtopäätöksistä vaatii harjoittelua. Moni meistä on ollut tilanteissa, jossa lausumamme ajatus tyrmätään jo siinä vaiheessa, kun siitä on ehtinyt kertoa vain alun. Tällaiset tilanteet osoittavat selkeästi miten helposti rakennamme aiempien mielenmalliemme päälle kuuntelematta uutta tietoa asiasta. Nobelisti Daniel Kanhemanin mukaan tällöin aivomme laiskottelevat, eli hakevat intuitiivisesti jonkin meille aiemman tutun oloisen tilanteen skeeman ja päättävät, että tämä tilanne on samanlainen. Tämä on paradoksaalista, sillä näin toimiessa ne uudet ajatukset jäävät helposti sanomatta ja siten kuulematta. Oppiminen muuttuu hankalaksi ja toistamme entistä enemmän samaa.

Kaksi muuta kulmakiveä kunnioitus ja suora puhe täydentävät edellytykset tuottavaan dialogiin. Kun jatketaan edellistä esimerkkiä, niin suora puhe tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kertoo miltä tuntuu, kun koki että ei tullut kuulluksi. Edelleen, suora puhe tarkoittaa sitä, että uskalletaan ottaa ”kissa pöydälle”, ihmetellä ääneen ja kaivaa juurisyitä. Kunnioitus taas tarkoittaa sitä, että juurisyiden esille tuominen tehdään ketään syyttämättä ja ratkaisuhakuisesti. Silloinkin kun ollaan eri mieltä, niin ollaan sitä tyylikkäästi ja perustellaan miksi. Voisimmeko näin saada vähitellen esille myös ajatuksiaan harvemmin esitettävien äänen kuuluville?

Miksi dialogi sitten on niin tärkeää?

Kun ajattelemme ääneen, mahdollistamme samalla muille rakentamisen ajatustemme päälle. Joskus dialogiharjoitteena on käytetty ”Kyllä ja…” –metodia, jossa opetellaan parantamaan toisen esittämään ajastusta sen sijaan että korvaisimme sen omallamme tai esittäisimme jonkin syyn miksi ajatus ei ollut hyvä.

Kun organisaation koko kasvaa, se tyypillisesti samalla siiloutuu. Siiloutuminen voi tapahtua esim. osaamisen, koulutustaustan, aseman, alueen, tuotteen tai palvelun perusteella. Dialogin avulla voidaan purkaa siiloja mahdollistamalla asioiden tarkastelu uusista näkökulmista. Tätä kutsutaan nimellä ”reflective reframing”.

Dialogi usein tyrehtyy siihen, että odottamista, hiljaisuutta ja epävarmuutta ei jakseta sietää ja silloin palataan kohteliaaseen keskusteluun. Valitettavasti silloin toistetaan usein vain sitä mitä jo osataan ja aito kuuntelu unohdetaan. Dialogin avulla voimme kaikkia oppia uutta toisiltamme.

 

Pasi Juvonen
TKI –johtaja, Innovaatioiden kaupallistaminen -vahvuusalue
LAB ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Talous ja työelämä

Etäopettajan taipale jatkuu

Näkökulma | Muistelin taannoin Suunnassa opettajuuteni alkuvuosia vapaassa sivistystyössä, avoimen yliopiston opinnoissa sekä
Siirry Ylös