Opettajavaihto Petroskoissa ja havaintoja vähemmistökielten ylläpitämisestä

Kategoria: Talous ja työelämä Kirjoittaja:

Pinnalla | Suomen kielen opetus on vahvaa Venäjän Karjalassa. Vaihdossa oleva opettaja voi olla tärkeä tuki ja kannustaja vähemmistökielten säilyttämisessä, suomen kielen ja viestinnän lehtori Katja Remsu kirjoittaa.

Petroskoin yliopisto. Kuva: Katja Remsu

Olen opettanut suomen kieltä ja kulttuuria Pietarin polyteknisessä yliopistossa, Viipurin virkamiesyliopistossa sekä Petroskoin valtion yliopistossa. Sekä omasta että vastaanottavien yliopistojen toiveesta olen keskittynyt opettamisessa suulliseen harjoitteluun sekä suomalaiseen tapakulttuuriin.

Yliopistoissa, joissa olen vieraillut suomen opettajana, kurssien ryhmäkoot ovat verrattain pieniä, opiskelijoita on ryhmissä kymmenen molemmin puolin. Petroskoin valtion yliopistossa on mahdollista yhdistää suomen ja karjalan kielen opiskelu sekä suomen ja englannin kielen opiskelu.

Karjalan tasavalta ja kieli

Karjala on yksi Venäjän tasavalloista, ja sen pääkaupunki on Petroskoi. Suomea, karjalaa ja vepsää puhuvien määrä Karjalassa on vähentynyt huomattavasti; 1900-luvun alkupuolella Karjalan asukkaista yhteensä yli 40% oli karjalaisia, suomalaisia ja vepsäläisiä.

Neuvostoliitossa suomi nostettiin Karjalan viralliseksi kieleksi venäjän rinnalle, vaikka karjalankielistä väestöä (n. 40 % asukkaista) oli huomattavasti suomea puhuvia (n. 1 % asukkaista) enemmän. Tämä on tulkittu silloin ja nykyään poliittiseksi päätökseksi vahvimman kielivähemmistön hiljentämisenä.

Tuorein löytämäni väestölaskenta on vuodelta 2010. Sen mukaan Karjalan tasavallassa asuu virallisesti hieman yli 640 000 ihmistä. Kansallisuutensa kertoneista venäläisiä oli 82 % ja karjalaisia 7 % eli 45 570 henkeä. Tasavallan väkiluku pieneni edelliseen, vuoden 2002 väestönlaskentaan nähden lähes 50 000:lla. Erityisen paljon väheni karjalaisten määrä, joka putosi yli 20 000:lla. Yksi vaikuttaja on karjalaisten muutto Suomeen.

Vienan Karjalassa on edelleen alueita, joissa karjalaisten osuus väestöstä on lähes sata prosenttia. Vienassa puhutaan varsinaiskarjalaa, joka eroaa selvästi esimerkiksi aunuksenkarjalasta. Aunuksen väestöstä noin 60 % on karjalaisia. Molemmilla alueilla väestön väheneminen on erityisen nopeaa.

Kansallinen radio- ja tv-toimitus. Kuva: Katja Remsu

Opetusta vähemmistökielillä

Venäjällä vahvistettiin vuonna 2004 laki, joka takaa oikeuden suomen, karjalan ja vepsän kielen vapaaseen valintaan ja käyttämiseen kanssakäymisessä, kasvatuksessa, opetuksessa ja luomistyössä.

Karjalan tasavallassa karjalan kieltä opiskelee noin 2 000–3 000 lasta ja suomea noin 10 000. Petroskoissa on suomalais-ugrilainen koulu, joka on nostanut suosiotaan Suomen PISA-menestyksen ansiosta.

Tapaamieni toimittajien mukaan Karjalassa on käyty julkista keskustelua suomen kielen käytön lisäämisestä karjalan rinnalla tai jopa sen kustannuksella. Karjala on ainoa Venäjän tasavalta, jossa alkuperäiskansan kielellä ei ole virallista asemaa.

Kun kysyin yliopiston suomen, karjalan ja vepsän opiskelijoilta, miksi he opiskelevat suomea, lähes kaikki vastasivat, että he haluavat muuttaa Suomeen. Mitä tekemään, siihen he eivät osanneet vastata. Noin puolella opiskelijoista oli lähisukulaisia, jotka ovat tai olivat karjalaisia, suomalaisia tai vepsäläisiä. Osa koki velvollisuudekseen opetella sukunsa kieltä ja kulttuuria.

Opiskelijat Petroskoin yliopistossa olivat kiitollisia, että suomalainen opettaja oli tullut vierailemaan heidän oppitunnilleen. Paikalliset suomen opettajat toivoivat opetukseen etenkin tietoa suomalaisesta tapakulttuurista ja arvoista. Opiskelijat toivoivat oppivansa puhekieltä.

Petroskoin yliopiston opettajien suomen kielen taito on mielestäni erinomainen. Myös opiskelijoiden kielitaito oli hyvä, verrattuna vastaavien kurssien opiskelijoihin Viipurissa tai Pietarissa.

Opiskelijat kertoivat, että he katsovat suomalaisia tv-ohjelmia YouTubesta ja kuuntelevat suomalaista musiikkia. Osa opiskelijoista pääsee puhumaan suomea sukulaisten tai ystävien kanssa. Tämä yhteys puuttuu pietarilaisilta ja viipurilaisilta suomen opiskelijoilta; heidän yhteytensä suomen kieleen on syntynyt usein matkailun tai rakkauden kautta.

Tv-juttua suomen opiskelijoista. Kuva: Katja Remsu

Media ja taide kielen kannattajana

Petroskoissa ilmestyvät edelleen suomenkielinen sanomalehti Karjalan Sanomat ja kulttuuriaikakauslehti Carelia, jossa julkaistaan artikkeleja myös karjalan ja vepsän kielellä. Lisäksi Petroskoissa julkaistaan Vienan Karjala ja Oma Mua -lehtiä, joiden artikkelit on kirjoitettu karjalaksi tai vepsäksi, sekä vepsänkielistä Kodima-lehteä ja lastenlehti Kipinää.

Petroskoin kirjaston tarjonta tukee vähemmistökieliä tarjoamalla suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lastenkirjoja, pelejä, musiikkia, lehtiä, kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta. Kirjastossa järjestetään myös paljon tapahtumia vähemmistökulttuureihin liittyen. Lisäksi Petroskoissa on 300-paikkainen Kansallinen teatteri, jossa on esityksiä pääasiassa suomen ja karjalan kielellä. Teatteri on erittäin suosittu, näytökset ovat aina loppuunmyytyjä.

Petroskoissa sijaitsee myös Venäjän valtion tele-radioyhtiön Karjalan toimitus, jossa tuotetaan alueellisia radio- ja tv-ohjelmia suomeksi, karjalaksi ja vepsäksi. Toimitusten karjalaisen päällikön mukaan vähemmistötoimituksia on kohdeltu hyvin. Toimittajat totesivat isoksi ongelmaksi sen, ettei vähemmistökielisiä haastateltavia tahdo löytyä, kun mummot kuolevat, nuoret muuttavat Suomeen, ja me kansalliskieliset toimittajat etsimme epätoivoisesti haastateltavia tyhjistä kylistä.

Katja Remsu
Lehtori, suomi ja viestintä
Saimaan ammattikorkeakoulu

Kirjoittaja on asunut Petroskoissa ja työskennellyt Valtion tele-radioyhtiön vähemmistökielten toimituksessa sekä Valtion yliopistossa vuosina 1997–1999.

Artikkelin lähteinä on käytetty Tuulikki Kurjen tutkimusta rajan kirjailijoista, Heikki Leskisen artikkeleja sekä keskusteluja Petroskoin yliopiston opettajien, petroskoilaisten toimittajien ja Petroskoin kirjaston henkilökunnan kanssa.

Uusimmat kategoriassa Talous ja työelämä

Hyvinvointia ruuasta

Pinnalla | Miten me voimme? Hyvinvoinnin kulmakiviä voi jokainen etsiä omasta elämästään
kuvassa lehmä

Maatilasta osakeyhtiöksi

Tutkimus & kehitys | Maatilojen yhtiöittämiset ovat tulleet ajankohtaisiksi, kun maatilojen määrä
Siirry Ylös