Opitaan yhdessä -projekti toi yhteen hoitoalan opiskelijat ja esikoululaiset

Kategoria: Terveys ja hyvinvointi Kirjoittaja:

Pinnalla | Opitaan yhdessä -projekti syntyi tarpeesta saada hoitoalan opiskelijoille lisää valmiuksia lasten kanssa työskentelyyn.

Projektin tavoitteena oli luoda aitoja vuorovaikutustilanteita ja sitä kautta lisätä hoitoalan opiskelijan ymmärrystä lapsen tavasta ajatella, toimia tai käsitellä esimerkiksi hoitotilanteisiin liittyviä pelkoja.

Yhtenä tavoitteena oli havainnollistaa opiskelijalle, millainen merkitys vuorovaikutustaidoilla on lapsen hyvän hoidon ja potilasohjauksen onnistumisessa.

Kuvat: Mia Blomqvist

Sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja ensihoitajien perusopintoihin kuuluu lasten ja nuorten hoitotyön opinnot. Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa hoitotyön periaatteita ja auttamismenetelmiä lapsen ja nuoren hoitotyössä, osaa vastata eri-ikäisten lasten ja nuorten hoitotyön tarpeisiin ja soveltaa tutkittua ja näyttöön perustuvaa teoriaperustaa lasten ja nuorten hoitotyön suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Opitaan yhdessä -projekti syntyi tarpeesta saada hoitoalan opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia sekä valmiuksia lasten kanssa työskentelyyn. Projektin tavoitteena oli luoda aitoja vuorovaikutustilanteita ja tätä kautta lisätä hoitoalan opiskelijan ymmärrystä lapsen tavasta ajatella, toimia tai käsitellä esimerkiksi hoitotilanteisiin liittyviä pelkoja.

Tavoitteena oli havainnollistaa opiskelijalle, millainen merkitys vuorovaikutustaidoilla on lapsen hyvän hoidon ja potilasohjauksen onnistumisessa.  Lasten hoitotyössä tarvitaan laaja tieto ja ymmärrys eri kehitysvaiheessa olevien lasten fyysisistä ominaisuuksista ja psyykkisistä sekä sosiaalisista valmiuksista.

Vahvan sairaanhoidollisen osaamisen ja lapsiasiakkaan fysiologisten, psyykkisten ja sosiaalisten erityispiirteiden tunnistamisen lisäksi lapsen kohtaamisessa tärkeitä taitoja ovat hoitajan luovuus ja rohkeus heittäytyä leikillisiin tilanteisiin.

Lasten vanhemmat arvostavat hoitajan empaattisuutta, huumorintajua ja lapsen aitoa kohtaamista. Kun hoitajalla on kykyä tavoittaa lapsen kokemusmaailma ja kuulla ja kohdata lapsi aidosti, on lapsen helpompi rakentaa luottamus hoitajaansa. Tämä paitsi mahdollistaa lapsen osallistamisen omaan hoitoonsa, myös vähentää lapsen sairaalaan tai hoitotoimenpiteisiin liittyviä pelkoja.

Saimaan ammattikorkeakoulun Opitaan yhdessä -projektin yhteistyökumppaneina olivat Taipalsaaren kunnan esiopetusryhmät.  Esiopetuksen opetussuunnitelmaa ohjaa oppimiskäsitys, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa eri yhteisöjen, lähiympäristön, opettajien sekä toisten lasten kanssa. Opetuksessa kunnioitetaan lasten mielenkiinnon kohteita opetuksen järjestämisessä.

Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvia pedagogisia menetelmiä kuten leikki, toiminnallisuus, elämyksellisyys ja vuorovaikutus vertaisryhmässä. Oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena prosessina, jossa toiminta, aistihavainnot, kokemukset ja ajattelu yhdistyvät.

Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman mukaan esiopetuksen yhtenä tehtävänä on vahvistaa lasten hyvinvointiin liittyviä taitoja ja ohjata heitä valintoihin, jotka tukevat hyvinvointia ja terveitä elämäntapoja myös myöhemmin elämässä.

Opetuksessa ohjataan lapsia huolehtimaan itsestään ja pohditaan heidän hyvinvointiaan edistäviä tai haittaavia tekijöitä, kuten ruokailun, levon ja liikunnan merkitystä hyvinvoinnille. Tapaturmien ennaltaehkäisy ja liikennekäyttäytyminen ovat osa itsestä huolehtimisen taitoja.

Opitaan yhdessä -projektin tavoitteena oli vastata Saimaan ammattikorkeakoulun hoitoalan opiskelijoiden tavoitteisiin ja samalla myös esikoululaisten opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Projektin suunnittelu alkoi keväällä 2019 yhteistyössä esiopetuksen opettajien kanssa ja työskentely SAIMIAn opiskelijoiden kanssa käynnistyi syksyllä 2019. Esikoululaiset lähettivät videotervehdyksensä SAIMIAn opiskelijaryhmälle.

Videotervehdyksessään lapset esittivät kysymyksiä, jotka heitä askarruttivat, mm:

 ”onko vaarallista, kun juoksee, ja sydän lyö kovaa?”

 ”miten paljon kuusivuotiaan pitää syödä?”

”kuinka kauan ruoka matkustaa suolistossa?”

”miksi rokottaminen sattuu?”

”mitä tapahtuu, jos syö räkää?”

Projektin suunnittelu ja yhteistoimintapäivän toteutus muotoiltiin esikoululaisten videolla esitettyjen kysymysten ympärille. Esikoululaisten kysymykset luokiteltiin teemoittain ja opiskelijaryhmät alkoivat työstää vastauksia ja havainnollistavia esimerkkejä lasten kysymyksiin.

Toiminnan suunnittelemisessa opiskelijat selvittivät kohderyhmänsä ikään ja kehitystasoon liittyviä erityispiirteitä sekä perehtyvät leikin ja leikillisyyden merkitykseen lasten hoitotyön keinona. Opiskelijat valmistelivat teemojen mukaan erilaisia työpajoja esikoululaisille.

Yhteisessä toimintapäivässä Saimaan ammattikorkeakoululla opiskelijat ja esikoululaiset tapasivat toisensa. Yhdessä opettelimme mm. ensiaputaitoja, ihmettelimme, miksi aamupala pitää syödä, miksi pyöräilykypärää pitää käyttää tai miten käy kanamunalle, kun sen tiputtaa lattialle ilman kypärää. Myös lasten mukana matkanneet nallet ja muut pehmokaverit pääsivät paareille ambulanssiin ja sairaanhoitajan vastaanotolle tutkittaviksi ja hoidettaviksi.

Opiskelijat pohtivat oppimistaan projektin lopuksi:

”Haasteina huomasin esimerkiksi sen, että heidän mielessään pyörii maailma ihan eri tavalla kuin aikuisilla. He ovat kiinnostuneita jostakin vain hetken, kunnes tarvitaan tai tulee jo uusi mielenkiinnon kohde.”

”Haasteina on se, että jotkut ovat ylivilkkaita ja heitä pitää hieman rauhoitella ja jotkut taas ovat niin ujoja, että eivät uskalla kokeilla, kysyä tai vastata. Nämä henkilöt pitäisi pystyä tunnistamaan ja kannustaa heitä mukaan. Lisäksi täytyy miettiä mitä heille sanoo ja millä tavalla, koska lapsi saattaa ottaa kaiken kuulemansa täysin todesta ja sen jälkeen soittelee esim. hätäkeskukseen turhaan.”

”Keskeistä on asettua lapsen korkeudelle hänelle puhuttaessa ja ymmärtää lapsen ajatusmaailmaa. He oppivat paljon leikin ja tekemisen kautta. Lisäksi heidän kyky kerätä ja prosessoida uutta tietoa on vielä rajallinen, joten tulisi miettiä, miten asiat ilmaisee ilman, että se menee liian monimutkaiseksi. Ajankäyttö tulee myös huomioida, koska kaikki eivät jaksa keskittyä loppuun saakka. ”

”Keskeisimmäksi tekijäksi nostaisin luottamuksen. Lapsen kohdalla luottamuksen saaminen kestää paljon pidempään kuin aikuisilla, joten myös kärsivällisyys on olennaista. Lapsi haluaa myös kertoa omia kokemuksiaan, joten kuuntelu ja kyseleminen on tärkeää.”

Yhteinen projektimme ja toimintapäivämme onnistui suunnitellusti ja palaute esikoululaisilta, opettajiltaan ja opiskelijoilta oli myönteistä. Projektin pedagogisena lähtökohtana oli ilmiöpohjainen oppiminen, jossa saman aihepiirin ympärille koottiin tällä kertaa eri-ikäiset oppijat. Näin päästiin luomaan yhteistä ymmärrystä samasta ilmiöstä, ihmetellen ihmistä sekä lapsen että aikuisen silmin.  Yhdessä etsimme ja löysimmekin vastauksia esikoululaisten ja opiskelijoidenkin kiperiin kysymyksiin. Yhteisen oppimisen ja tutkimisen lisäksi opimme toinen toisiltamme ja toisistamme.

”Osaaminen ei ole omaa omaisuuttasi vaan jaettuna ja yhteistyössä rakentuvaa.”

Mia Blomqvist
Päätoiminen tuntiopettaja
Saimaan ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Terveys ja hyvinvointi

Siirry Ylös