Sosiaalisesta isännöitsijästä lähinaapuriksi

Kategoria: Terveys ja hyvinvointi Kirjoittaja:

Tutkimus & kehitys | Lähinaapuri toimii tuetusti asuvien kehitysvammaisten arjen sujumisen apuna.

Naapurit – yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat -hankkeessa kehitetään tätä sosiaalisen isännöinnin toimintamallia naapuriyhteisötoiminnaksi yhdessä asiakkaiden kanssa.

Naapurit -hankkeeseen osallistujia Glasgown Neighbourhood Networks – toimintatapaan tutustumassa. Kuva: Naapurit-hanke

Naapurit – yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat -hankkeen tavoitteena on vahvistaa tuetusti asuvien kehitysvammaisten aikuisten osallisuutta ja hyvinvointia Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella.

Työelämän asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen toteutettava hanke pyrkii kehittämään lähinaapuruuteen perustuvaa sosiaalisen isännöinnin toimintatapaa asiakkaan osallisuutta vahvistavaksi naapuriyhteisötoiminnaksi.

Sosiaalinen isännöinti on käsitteenä määrittelemätön ja eri yhteyksissä sillä voidaan tarkoittaa varsin erilaista toteutusta. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHYKY) ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alueella tästä kehitysvammaisten aikuisten tuetun asumisen tukipalvelumuodosta käytetään Lähinaapuri-nimikettä.

Tehtävään rekrytoitu henkilö ei ole työsuhteessa vaan saa korvaukseksi toiminnastaan noin puolet vuokrastaan. Häneltä odotetaan keskimäärin viiden tunnin viikoittaista työpanosta, ja tunnit voivat jakautua eri päiville täysin vapaasti. Kunnan tai kuntayhtymän vammaispalvelut puolestaan tarjoavat lähinaapurille kehitysvammapuolen sisällöllistä osaamista tarpeen mukaan.

Toiminnan on tarkoitus olla mahdollisimman asiakaslähtöistä. Niinpä lähinaapurin tehtäviä ei ole tarkkaan määritelty, vaan ne muokkautuvat yhteistyössä asiakasnaapureiden kanssa, heidän kiinnostuksen kohteidensa ja tarpeidensa näköisiksi.

Toiminta ja yhteydenpito on asiakkaille täysin vapaaehtoista – he valitsevat itse, missä asioissa ovat yhteydessä lähinaapuriin vai ovatko lainkaan. Lähinaapurin kanssa tehdään yleensä erilaisia asioita kuin ammattilaisten kanssa, näin on tarkoituskin. Vapaamuotoinen, lähinaapuruuteen perustuva arjen tuki tarjoaa esimerkiksi turvallisen mahdollisuuden tutustua yhdessä lähiympäristöön ja sen toimintamahdollisuuksiin.

Lähinaapuri osallistuu kehitysvammaisen itsenäisesti asuvan kuntalaisen arjen tukemiseen toimien naapurinsa apuna, seurana ja tukena tilanteissa, joita arjen toimissa kohdataan. Yhdessä he esimerkiksi käyvät kaupassa, elokuvissa, lätkämatsissa tai pizzalla, pelaavat pelejä, korjaavat pyörää, kiinnittävät tauluja tai mitä tahansa muuta he yhdessä keksivät. Lähinaapuri voi myös organisoida yhteistä vapaa-ajan toimintaa esimerkiksi tukikeskuksen tiloissa asiakkaita osallistaen.

Tällä hetkellä lähinaapuritoiminta kiinnittyy läheisesti tuetun asumisen yksiköihin. Sen laajeneminen kattavaksi edellyttää lähinaapuriverkoston sijoittumista ympäri maakuntaa, sinne missä vammaispalvelujen asiakkaat milloinkin asuvat. Näin kaikilla kehitysvammaisilla kuntalaisilla olisi tasavertainen mahdollisuus hyödyntää naapuruuden tukipalvelua.

PHHYKYn ja Eksoten alueilla on Naapurit-hankkeen aikana koulutettu kehitysvammaisten asiakkaiden joukosta vertaisohjaajia, jotka voisivat kenties tulevaisuudessa toimia ”hyvinä naapureina” vertaisilleen lähinaapureiden ohella.

Näin hyvään, yhteisöllisyyttä vahvistavaan naapuruuteen perustuvaa arjen tukea voitaisiin levittää laajemmalle kuin tukikeskusten lähiympäristöön. Yhtenä mahdollisuutena Naapurit-hankkeessa tarkastellaankin myös digitaalisten menetelmien hyödyntämistä sähköisen naapuriverkoston rakentamisessa.

Ulla Huhtalo
Sosiaalialan lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu

Ulla Vehviläinen
Terveysalan lehtori 
Saimaan ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Terveys ja hyvinvointi

Etäännytään – kö?

Pinnalla | Mitä tapahtui LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajille ja opiskelijoille maaliskuussa 2020? Yhden opettajan
Siirry Ylös