Tunne työ -hanke pohtii kielten roolia työelämässä

Kategoria: Talous ja työelämä Kirjoittaja:

Pinnalla | Saimaan ammattikorkeakoulun videoprojektissa kysytään eri alojen ammattilaisilta, miten eri kielten osaaminen on vaikuttanut heidän uraansa. Ensimmäinen haastateltava oli toimittaja Marja Manninen.

Marja Manninen lukiolaisten haastateltavana. Kuva: Olesia Kullberg

Keväällä 2019 aloitimme Saimaan ammattikorkeakoulussa videoprojektin: kuvaamme pieniä dokumenttielokuvia, joissa ihmiset kertovat siitä, miten eri kielten osaaminen vaikutti heidän uraansa.

Videoprojekti toteutuu osana Tunne työ -hanketta, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden oppimista entistä työelämälähtöisemmin siten, että opiskelijoiden urasuunnitelmat vahvistuvat.

Videot korostavat nimenomaan erilaisten, vapaavalintaisten vieraiden kielten tärkeyttä. Haastateltavat toimivat eri ammateissa Lappeenrannassa ja jakavat kokemuksiaan nuorille. Heidän kertomuksensa saattavat vaikuttaa monien nuorten kielivalintapäätöksiin.

Teknisesti videointiprojekti toteutettiin niin, että Lappeenrannan Kimpisen ja Lyseon lukioiden opiskelijat toimivat toimittajina ja Saimaan ammattikorkeakoulun taideopiskelijat kuvausryhmänä.

Ensimmäinen haastateltava oli Marja Manninen, joka vieraili Saimaan ammattikorkeakoulussa maaliskuussa pitämässä luennon Vauhtia, vaaroja, ja villiä itää – kirjeenvaihtajana Moskovassa. Manninen toimi Ylen tv-uutisten Kaakkois-Suomen ja Venäjän lähialueiden toimittajana vuosina 1990–2010 ja Moskovan kirjeenvaihtajana vuosina 2010–2015. Niinpä hänen kuvansa Venäjästä perustuu faktoihin ja tositapahtumiin.

Luennolla Manninen puhui avoimesti vaikeistakin tilanteista ja tapahtumista Venäjällä. Venäjällä toimiminen on erilaista kuin Suomessa, eroja löytyy sekä toimintakulttuurista että viranomaisten kanssa asioinnissa.

Venäjällä on aika paljon epätäsmällisyyksiä, esimerkiksi jos työhöntuloaika on kello 9, ihmiset ilmestyvät paikalle kello 10 jälkeen selittämällä sen johtuneen ruuhkasta. Sama tilanne toistuu joka päivä, eli aikaisempi lähtö töihin, kun ruuhkatilanne on kuitenkin tiedossa, ei ole jostakin syystä olennainen vaihtoehto. Venäläisillä viranomaisilla ei ole velvollisuutta puhua lehdistölle, mikä tekee haastatteluista sopimisesta monimutkaisen ja pitkän prosessin.

Työskentely Venäjällä vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, sillä ensimmäinen vastaus jokaiseen asiaan on ”ei”. Käyttämällä omia verkostoja ja etsimällä eri reittejä, odottamalla ja neuvottelemalla asiat kuitenkin etenevät ja mahdottomankin voi toteuttaa.

Kielitaito on Marja Mannisen mielestä aivan ratkaisevassa asemassa, jos haluaa tehdä töitä Venäjällä tai venäläisten kanssa. Ensimmäisiä juttuja Venäjällä tehdessään Manninen ei osannut venäjää ja käytti tulkin apua. Pian selvisi, että tulkki tulkkauksen lisäksi myös tulkitsi haastateltavan puheen: ”Hän sanoi sitä, mutta tarkoitti kyllä tätä”. Tässä tilanteessa oma ymmärrys tilanteesta jää aika pinnalliseksi eikä voi koskaan päästä asian ytimeen.

Manninen aloitti venäjän opiskelun 40-vuotiaana ja päätti heti käyttää kieltä virheistä huolimatta. Edelleenkään ei tunnu siltä, että osaisi kieltä täydellisesti: ääntäminen on vaikeaa ja virheitä tulee. Kaikista hauskoista kielenkäyttöön liittyvistä tilanteista kuitenkin selviää: venäläiset ovat erittäin sydämellisiä ja kohteliaita, he yrittävät ymmärtää ja auttaa.

Taaksepäin katsoessaan Marja Manninen toteaa, ettei vaihtaisi päivääkään elämästään, koska aina sai oppia uutta. Niinpä hän toivoo, että nuorilla olisi halu oppia läpi elämään. Kaikkeen pystyy, kun tekee töitä sen eteen: jos joku muu sen on osannut tehdä, niin osaat sinäkin!

Näin meidänkin nuoret toimittajamme – Katja ja Darjakerttu – sekä kuvaaja Tomi suoriutuivat erinomaisesti ensimmäisestä jutustaan. Haastattelu ja kuvaus menivät todella upeasti. Vaikka Venäjällä sanotaan, että ”ensimmäinen lettu menee aina pilalle”, niin ei ainakaan meidän videoprojektissamme!

Olesia Kullberg
Lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Talous ja työelämä

Siirry Ylös