Työturvallisuuden haasteet rakennusalalla

Kategoria: Taide ja teknologia Kirjoittaja:

Tutkimus & kehitys | Kansainvälisten rakennusalan työturvallisuuteen liittyvien tutkimustulosten mukaan kulttuuriset arvot sekä johtamiseen liittyvät viestinnän ja vuorovaikutuksen taidot ovat yhteydessä työturvallisuuden edistämiseen ja asenteisiin. Rakennusalan tuottavuutta lisäävänä tekijänä työturvallisuuden toteutuminen on merkittävää.

Saimaan ammattikorkeakoulun rakennusmestariopiskelijat vastasivat työturvallisuuskyselyyn. Kuva: Ilona Pesu

Tämän artikkelin tavoitteena on tuoda esille ajankohtaisia rakennusalan työturvallisuuden haasteita ja tunnistaa kehittämisen kohteita. Pilottina toimiva työturvallisuuskysely toteutettiin helmikuussa 2019 Saimaan ammattikorkeakoulun rakennusmestariopiskelijoille, jotka työskentelevät päätoimisesti rakennusalan yrityksissä ja opiskelevat työn ohella.

Kyselyn tarkoituksena oli selvittää rakennusalan työnjohtotehtäviin kouluttautuvien näkemyksiä työturvallisuuden toteutumisesta ja ajankohtaisista haasteista. Tavoitteena oli koota tietoa ajankohtaisista työturvallisuuden haasteista ja kehittämistarpeista pohjaksi Safecon-hankkeessa rakennusalan pk-yrityksille suunnattaville selvityksille. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä ja kyselyyn vastasi 44 rakennusmestariopiskelijaa.

Tulokset

Rakennusmestariopiskelijoiden näkemysten mukaan työturvallisuushaasteet liittyvät:

  • kansallisuuteen 50 % (22)
  • työkokemukseen 48 % (21)
  • kieliongelmiin 36 % (16)
  • työntekijän nuoreen ikään (alle 25-vuotiaat) 39 % (17)
  • 25-45 vuoden ikään 16 % (7)
  • työntekijän yli 45 vuoden ikään 32 % (14)
  • vuorovaikutukseen ja viestintään 25 % (11) sekä
  • koulutuksen tai perehdytyksen riittämättömyyteen 25% (11).

Viiden vastaajaan mielestä työturvallisuushaasteet liittyvät erityisesti välinpitämättömään asenteeseen.

Tyypillisimpiä työturvallisuushaasteita olivat puutteet asianmukaisten suojavarusteiden, suojalasien, kypärien, hengityssuojainten, turvavaljaiden yms. käytössä. Myös työtehtäviin liittyvien olosuhteiden huomioon ottamisessa, esim. sääolosuhteet, työmaan siivous ja telineillä työskentely sekä työkoneiden ja -laitteiden käyttö, ilmeni puutteita.

Rakennusalan työntekijöiden pitkä työkokemus saattoi olla esteenä uusien työturvallisuusmääräysten omaksumisessa, ”näin on aina tehty, eikä mitään ole sattunut” -asennetta esiintyi.

Nuorilla työntekijöillä puolestaan voi olla näyttämisen halua ja innokkuudessaan turhaa riskinottoa, mutta toisaalta he ottavat myös helposti mallia vanhemmista työntekijöistä. Kuuden vastaajan näkemysten mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa ilmenevät kieliongelmat ja kulttuurierot vaikeuttivat tiedonkulkua ja siten työturvallisuuden noudattamista.

Rakennusmestareiksi opiskelevien näkemysten mukaan rakennusalan pk-yritykset tarvitsisivat eniten tukea työntekijöiden asenteiden muuttamiseen, ymmärryksen parantamiseen ja motivointiin työturvallisuusasioissa. Aliurakoitsijoiden ja ulkomaalaisten työntekijöiden työturvallisuuden parantaminen ja yhteisymmärrys edellyttäisivät tiedottamiseen ja kieliongelmiin puuttumista ja tukea.

Oman työympäristön turvallisuuden parantamisehdotukset voidaan luokitella teknisiin, koulutuksellisiin ja yrityksen toiminnan johtamiseen liittyviin toimenpiteisiin, jotka on kuvattu taulukossa 1.

Tekniset ratkaisut Koulutukselliset ratkaisut Toiminnanohjaukseen ja johtamiseen liittyvät ratkaisut
säännöllinen valvonta sitoutuminen työturvallisuuden noudattamiseen toimintamallien tarkentaminen
työmaajohdon toteuttamat tarkastukset oma esimerkillinen toiminta riskien kartoitus / analyysi
työmaan siisteys kannustaminen, palkitseminen läheltä piti -tilanteista oppiminen
työergonomia tiedottaminen, perehdyttäminen töiden aikataulutus, kiireetön työskentely
työturvallisuuskoulutuksien lisääminen
viestinnän tehostaminen vierasmaalaisten työntekijöiden kanssa

Taulukko 1. Ehdotuksia rakennusalan työturvallisuuden parantamiseksi

Johtopäätökset

Tulosten pohjalta on tarvetta kehittää työnjohtajien ja työturvallisuudesta vastaavien henkilöiden kommunikoinnin työkaluja huomioiden erityisesti vierastyövoima sekä asenteisiin vaikuttaminen.

Vaikka rakennusalan työturvallisuutta on säädelty kattavasti (Vna 205/2009), laiminlyönnit suojavarusteiden käytössä ja turvatoimissa sekä välinpitämätön suhtautuminen työturvallisuusohjeisiin ovat tunnistettavissa.

Myös aliurakoitsijoiden ja vierasmaalaisten työntekijöiden toimintakulttuuri on erilaista ja kieliongelmat vaikeuttavat viestintää. Työturvallisuuteen liittyvät haasteet tunnistetaan ja niiden kehittämiseen on toteutettavissa olevia toimenpiteitä ja hyviä käytänteitä.

Safecon-hankkeelle asetetut tavoitteet vastaavat hyvin kyselyn tuloksiin. Safecon-hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen monitorointi- ja koulutusmalli työturvallisuuden kehittämiseksi rakennustyömailla (www.safecon.fi).

Hanke tarjoaa mukana oleville yrityksille mahdollisuuden parantaa yrityksen työturvallisuustasoa ja laajentaa sitä erityisesti kulttuuristen ja viestinnällisten haasteiden osalta.

Anja Liimatainen
Yliopettaja
Saimaan ammattikorkeakoulu

Paula Kokko
Rakennustekniikan lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu

Leena Jormanainen
Rakennustekniikan lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Taide ja teknologia

Siirry Ylös