Uusia tuulia ensihoitajakoulutuksen työharjoittelun ohjauskäytänteisiin

Kategoria: Terveys ja hyvinvointi Kirjoittaja:

Ensihoitajakoulutukseen liittyvän työharjoittelun ohjauskäytänteitä uudistettiin Saimaan ammattikorkeakoulussa. Uudistuksen tavoitteena oli yhtenäistää harjoittelujen ohjausta ja arviointia, selkeyttää ja helpottaa opiskelijoiden tavoitteiden asettelua sekä tehostaa opet-tajien työajan käyttöä.

Kehittämistehtävänä syntynyt harjoitteluohjausmalli

Uusi harjoitteluohjausmalli syntyi ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopinnoissa kehittämistehtävänä. Tarve mallin uudistamiseen syntyi opiskelijoiden, opettajien sekä työelämäohjaajien kokemuksista. Aikaisemmin käytössä olleessa mallissa suoritettujen harjoittelujaksojen onnistumiset tai osaamispuutteet eivät välttämättä välitty-neet seuraaville harjoittelujaksoille, ja harjoittelu aloitettiin usein ilman kytkentää aikai-sempiin jaksoihin. Tavoitteita ei näin ollen arvioitu kehittävästi, verraten nii-tä aikaisempien harjoittelujaksojen arviointeihin. Lisäksi tavoite- ja arviointilomakkeet ko-ettiin vaikeaselkoisiksi, eivätkä ne kuvanneet opiskelijan kokonaisosaamista.

Ohjausmallin uudistamisen tarkoituksena oli, että opiskelija määrittää tavoitteet aikai-semman osaamisensa perusteella, suhteuttaen niitä aikaisemmilla harjoittelujaksoilla il-menneisiin kehittämiskohteisiin. Tarkoituksena oli lisäksi parantaa opiskelijan valmiuksia oman toiminnan arviointiin ja itsensä kehittämiseen. Kun tavoitteet asetetaan edellisen harjoittelujakson pohjalta, arviointi ja itsearviointi toimivat jatkumona edellisille harjoitte-luille. Harjoittelujen ohjauskäytännön uusi näkökulma pohjautuu Kristiina Helmisen väi-töskirjatyöhön, jonka mukaan työharjoittelun ohjauksen tulisi painottua loppuarvioinnin sijasta tavoitteiden asetteluun sekä väliarviointiin, jossa voidaan vielä vaikuttaa harjoitte-lun loppuosalla tapahtuvaan kehittymiseen.

Tavoite- ja arviointilomake

Kehittämistehtävän tuloksena syntyi tavoite- ja arviointilomake, joka sisältää opiskelijan itsearvioinnin ja työelämäohjaajan arvioinnit. Ensihoitajien ammatillinen osaaminen jaet-tiin siinä viiteen osa-alueeseen, jotka ovat yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, amma-tilliset ja eettiset arvot, tiedollinen ja taidollinen osaaminen sekä kokonaisuuden hallinta. Arvioinnin osa-alueet pohjautuvat ajankohtaiseen tutkimus- ja teoriatietoon sekä kansal-liseen tutkintojen ja osaamisen viitekehyksen (NQF) mukaisiin osaamistavoitteisiin sekä Terveydenhuoltolain 1326/2010 ja Ensihoitopalveluasetuksen 585/2017 osaamisvaati-muksiin.

Oppimista ohjaavan tasoarvioinnin laadinnan tukena käytettiin Bloomin taksonomiaa se-kä siitä uudistettua taksonomiataulua, sillä arvioinnin tulee perustua selkeisiin arviointi-kriteereihin, jotta opiskelija tietää, miten häntä arvioidaan. Toisaalta selkeät, ennalta sel-keästi määritellyt arviointikriteerit tukevat myös työelämäohjaajien osallistumista osaami-sen arviointiin. Osallistaminen ja osallistuminen edistävät yhteistyötä ja luottamusta työ-elämäohjaajan, opettajan ja opiskelijan välillä. Osallisuutta edistävässä arvioinnissa työ-elämäohjaajan ja opettajan rooli muuttuu enemmän ohjaavaksi, neuvotteluprosessin or-ganisoijaksi. Arviointiin sisältyy keskeisesti opiskelijan oma arviointi, vastuu omasta op-pimisesta ja osaamisen kehittämisestä. Itsensä ja oman toimintansa tunteminen sekä yk-silönä että ryhmän jäsenenä on merkittävä osa asiantuntijaksi kehittymisessä.

Kokemuksia uudesta harjoitteluohjausmallista

Uusi harjoittelun ohjausjärjestelmä otettiin käyttöön ensihoitajakoulutuksessa vuoden 2018 alusta. Harjoittelun ohjauksen painopiste muuttui loppuarvioinnista tavoitteiden asettamiseen ja niiden toteutumisen arviointiin, painottaen opiskelijan itsearviointia. Vä-liarvioinnissa arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ja mahdollisia kehittämiskohteita, jotta tavoitteet saavutettaisiin harjoittelun loppuosan aikana.

Arviointilomakkeiden muokkaaminen yhtenäisemmiksi ja helppolukuisemmaksi, sekä ohjauksen painopisteen muutos on saanut hyvän vastaanoton opiskelijoilta sekä työelä-mäohjaajilta. Olennaisinta ja keskeisintä muutoksessa on kuitenkin opiskelijan roolin ko-rostuminen osaamisen kehittämisessä.

Lehtori Antti Kosonen
Tuntiopettaja Outi Pöyhönen
Saimaan ammattikorkeakoulu

Kuva: Antti Kosonen

 

Uusimmat kategoriassa Terveys ja hyvinvointi

Siirry Ylös