Verkko haastoi viestinnän ja vuorovaikutuksen

Kategoria: Taide ja teknologia Kirjoittaja:

Pinnalla | Vuorovaikutustilanteet tuntuvat olevan opiskelijoille, jos opettajillekin, haastavia. Kevään etäopetus siirsi kaikki viestinnän kurssisi verkkoon, eniten siinä riipaisi vuorovaikutuksen muuttuminen, osin jopa katoaminen.

Vuorovaikutus on tärkeää oppimiselle ja motivoimiselle, siksi verkossa on tärkeää tehdä asiat niin, että vuorovaikutus säilyy. Etäopetukseen siirtyminen pakottikin pohtimaan viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoja. Muutosta tarvittiin asenteeseen, kontaktiin, esiintyjän ulkoasuun ja taustaan sekä yleisön aktivoimiseen.

Vuorovaikutusta verkossa tapahtuu luonnostaan, mutta myös ihmisen ohjaamana. Kuva: Katja Remsu

Tukka takussa ja tiskivuori taustalla

Ensimmäisiin verkkopuhe-esityksiin osa opiskelijoista tuli verkkareissa ja tukka takussa. Puhelin tai läppäri liikkui mukavasti keittiöön, jossa toisen opiskelijan puheen aikana syötiin ja kaitsettiin lapsia, vaihtoipa yksi opiskelija kukkamultiakin. Kehotin opiskelijoita katsomaan peiliin ja ympärilleen.

Hyvän kuvausympäristön etsimiseen tai lavastamiseen on syytä käyttää aikaa: miltä tausta näyttää, onko valaistus hyvä ja miltä äänimaailma kuulostaa. Parhaiten se onnistuu nauhoittamalla pätkä ympäristöä verkkotapaamisessa käytettävällä laitteella. Kuuluuko liikenteen melu häiritsevästi, onko kuvan taustalla tiskivuori tai tuhoja tekevä vintiö?

Myös kuvakulma pitää säätää. Moni käyttää vaakaa, mutta pystykuva on helpompi rajata. Kokeilemalla selviää sopiva etäisyys ruutuun, katse suunnataan suoraan. Jos kuvauskulma on ylhäältä alas, puhujan asento ei ole paras mahdollinen kontaktin ottamiseen. Asento vaikuttaa myös puhujan äänen laatuun, kun leuan laskeminen muodostaa mutkan äänen kulkuun.

Kädenojennus yleisölle

Verkossa esiintymistaitoja pitää opetella uudelleen, on hyvä miettiä vaikka sitä, minkälaista esitystä itse jaksaisi kuunnella verkossa, ja minkälaista läsnäoloa itse toivoisi. Kontaktin puutteesta syytetään usein verkkoa, vaikka vuorovaikutuksesta ovat vastuussa ihmiset eli puhuja ja yleisö.

Verkkototeutuksissa esityksen samanaikainen kuunteleminen ja kommentoiminen on haastavaa. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että verkkoviestinnässä kontakti, keskittyminen ja kannustaminen ovat livetilannetta heikompia. Tämän todisti myös AMK-opiskelijoiden testiryhmäni. Moni sanoi kokevansa, että on verkossa yksin, itsekseen. Esiintyjät katoavat Powerpoint-esityksien ja valmiiksi kirjoitettujen puheiden taakse, puheisiin kuuluva kerronta häviää, samoin kontakti yleisöön.

Lähityöskentelyssä puheenvuoroa pyydetään katseella, eleellä tai suullisesti. Käytämme myös paljon metatekstisiä ilmaisuja, jotka helpottavat viestintää. Puheessa metatekstillä on merkittävämpi tehtävä kuin kirjallisessa tekstissä, sillä puhe ei ole kuulijan jäsenneltävissä. Metatekstisillä ilmaisuilla, kuten aluksi, sitten, kerron tästä konkreettisen esimerkin, helpotetaan puheen seuraamista. Nämä keinot toimivat myös verkossa.

Vuorovaikutus haastaa opettajan ja opiskelijat

Suullisen viestinnän tilanteissa suurin osa viestistä rakentuu nonverbaalisen viestintä kautta. Länsimaisessa kulttuurissa katsekontakti on tärkein nonverbaalisen viestinnän keino. Jos kontaktia yleisöön ei ole, merkittävä osa viestistä jää jakamatta. Esiintymisharjoituksissa on hyvä muistuttaa opiskelijoille, että vastuu vuorovaikutuksesta on myös yleisöllä. Opettajan kannattaakin seurata harjoituksessa myös yleisöä ja antaa sillekin palautetta.

Nonverbaalisen viestinnän käyttömahdollisuudet verkossa ovat livetilanteita suppeampia, mutta intensiivisempiä, siksi niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Tiiviissä kuvassa esiintyjän ja yleisön katsekontaktit, ilmeet ja eleet korostuvat, ne ovat luontaisia osoituksia läsnäolosta ja kuuntelemisesta sekä reaktioista puolin ja toisin. Ilmeiden hallintaan kannattaa kiinnittää huomiota, mitä tiiviimpi kuva, sitä enemmän esimerkiksi liikkeet ja kontakti tai niiden puute vaikuttavat viestintätilanteeseen.

Verkkoyhteydessä, jos livetilanteissakin, voi hyödyntää visuaalisuutta ja toimintaa. Kannattaa rohkeasti kokeilla uusia tapoja opiskelijoiden osallistamiseen ja aktivoimiseen. Pitää kuitenkin huolehtia siitä, etteivät teknologia tai muut temput jätä varsinaista opetuksen sisältöä toissijaiseksi.

 

Katja Remsu
Suomen kielen ja viestinnän lehtori, YTM
LAB-ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Taide ja teknologia

Osaatko Zoomata?

Näkökulma | 5 hyvää syytä ylläpitää omat digitaidot “Kokeilin ensimmäistä kertaa, ja
Siirry Ylös