Viekö tekoäly työt?

Kategoria: Taide ja teknologia Kirjoittaja:

Ilmiö | Tekoäly tuo työelämään suuren murroksen. Suuri määrä työpaikkoja katoaa, mutta myös uusia syntyy.

Kuva: Pexels

Turingin testin läpäisevää konetta ei pysty erottamaan aidosta ihmisestä. Testin koeasetelmaa on pidetty tekoälytutkimuksen klassikkona tulkitsemaan, voiko kone ”ajatella”.

Pinnalla olevat termit tekoäly ja keinoäly viittaavat siihen, että jonkinlaista ”älykkyyttä” koneissa on jo havaittavissa.

Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai kohahdutti vuonna 2018 yleisöä Googlen I/O -tapahtumassa esittelemällä tekoälypohjaista Duplex-palvelubottia, joka teki itsenäisesti puhelimen välityksellä varauksen kampaajalle oikean ihmisen ollessa langan toisessa päässä. Maailmalta löytyy myös robotteja, jotka kokkaavat, ajavat kulkuneuvoja, toimittavat paketteja ja niin edelleen.

Mediassa on kohistu tekoälyn vievän leijonanosan työpaikoista esimerkiksi myynnin ja jopa koulutuksen saralta. Tekeekö tekoäly siis meistä kaikista kohta työttömiä?

Tarkastellaan ensin teknologian kehitystä lähihistorian valossa. Paperitehtaan pyörittäminen 1970-luvulla vaati tuhansia työntekijöitä, mutta automaation myötä nykyään pärjätään sadoilla.

Pankkivirkailijoiden määrää on jouduttu karsimaan rajusti pankkiautomaattien ja maksukorttien yleistyessä. Verkkokauppa vähentää jatkuvasti potentiaalisesti kivijalkakaupoissa työskentelevien määrää. Tällaista työpakkojen vähenemistä kutsutaan teknologiseksi työttömyydeksi, ja sen pelätään eliminoivan massatuotannon vaikutuksesta syntynyttä keskiluokkaa. Ilmiö on siis todellinen.

Kaikki ei ehkä kuitenkaan ole menetetty. Tekoäly vie työpaikkoja, mutta se myös luo niitä. Esimerkiksi äsken mainitun vähittäiskaupan siirtyessä verkkoon kivijalkakaupoista pääsee siirtymään työvoimaa muun muassa tilausten käsittelyyn, viestintään ja jakeluun.

Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan tekoäly itse asiassa tuo enemmän työpaikkoja kuin vie niitä, nettona maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa työpaikkaa lisää vuonna 2025. Mitä nämä paikat sitten ovat? Miten voimme valmistaa lapsiamme tähän murrokseen?

Ensimmäisenä tulee esille se tosiasia, että jonkun täytyy suunnitella, rakentaa ja ylläpitää tekoälyä käyttävät laitteet ja sovellukset. Teknologisen työttömyyden varalta konsulttitalo PwC suosittelee panostamaan STEAM (science, technology, engineering, arts, mathematics) -alojen osaamiseen.

Tämä tulisi huomioida eritoten koulutuksessa mieluummin etupainotteisesti niin, että otetaan huomioon uusien koulutusohjelmien suunnitteluun ja luomiseen menevä aika. Koneet pystyvät moneen, mutta kaikkeen eivät nekään veny. Samalla kun halutaan, että koneet ja algoritmit alkavat muistuttaa entistä enemmän ihmisiä, oikeiden ihmisten täytyy valvoa ja opettaa niitä tunnistamaan ihmisenkaltaisia skenaarioita.

Tässä maailmassa digitaalisten taitojen lisäksi myös muut taidot, kuten tiimityöskentely ja luovuus, nousevat arvoonsa.

Jaani Väisänen
FT, lehtori
Saimaan ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Taide ja teknologia

Taidebunkkeri – taiteelta suojaan?

Pinnalla | Taidegallerian pyörittäminen kartuttaa taideopiskelijan osaamista monipuolisesti. Autotallista varasto, varastosta väestösuoja
Siirry Ylös