Yritysten yhtenäistämistä yritysmuotovertailun avulla

Kategoria: Talous ja työelämä Kirjoittaja:
Kuva: Word/ClipArt

Tutkimus & kehitys | Osuuskuntamuotoinen yrittäjyys voisi sopia eteläkarjalaisille sosiaali- ja terveysalan yrityksille, selviää tradenomi Aleksi Seppäsen opinnäytetyöstä.

Etelä-Karjalan alueella on merkittävä määrä sosiaali- ja terveysalan (sote) yrityksiä. Pääasiassa ne ovat kooltaan pieniä. Sote-alan pienyritysten ongelmiksi muodostuvat usein kasvuhaluttomuus sekä heikko kilpailukyky. Tästä syntyi ajatus sotealan yritysten tiiviimmälle yhteistyölle.

Yhteistyöhön liittyen tehtiin opinnäytetyö, jossa tutkittiin, mikä voisi olla paras yritys- tai yhteistyömuoto alan yrityksille. Tutkimus toteutettiin osana Hyvinvointikumppanuus-hanketta, johon osallistuivat Saimaan ammattikorkeakoulu, silloinen Lappeenrannan kehitysyhtiö Wirma ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö. Yhtenä tavoitteena oli etsiä yritysmuotojen kautta sellaisia yhteistyömuotoja, jossa päätäntävalta yritysten omistajien asioista säilyisi mahdollisimman pitkälti heillä itsellään.

Tutkimukseen osallistui Etelä-Karjalan alueen sote-alan yrittäjiä viidestä yrityksestä. Yrittäjät pääsivät vastaamaan kysymyksiin, jotka koskivat yhteistyötä, kokonaisuutta, ajankäyttöä ja resurssien hyödyntämistä sekä yritysmuodon valintaa. Vastaajat saivat pohtia ja perustella kysymyksiä omien mielipiteidensä ja kokemustensa pohjalta.

Vastauksista löytyi paljon samankaltaisuuksia, mutta myös eroja sekä ehdotuksia liittyen mahdolliseen yritys- ja yhteistyömuotoon. Vastaajien pääteemaksi nousi toimiva yhteistyö, jonka avulla työtaakka helpottuisi ja asiakas saisi kaikissa tilanteissa parhaan mahdollisen palvelukokemuksen.

Vastaajien näkemyksien pohjalta nousi esiin kolme toimivaa vaihtoehtoa yhteistyöhön: osakeyhtiö, yhdistys ja osuuskunta. Erityisesti osuuskunta nousi useampien vastaajien suosikkiyhteistyömuodoksi.

Kaikki yritysmuodot tukisivat haluttua yhteistoimintaa, mutta säilyttäisivät samalla yrittäjien itsenäisyyden. Hyödyiksi koettiin muun muassa laitteiden ja hallinnon yhtenäistäminen, jolloin yrittäjille jäisi enemmän aikaa asiakkaan tarpeisiin ja palveluun. Kun kyseessä on yritystoiminta, rahallista hyötyä ei voi vähätellä. Yhdessä hankitut koneet ja laitteet, markkinointi ja taloushallinto keventäisivät yritysten kustannuksia huomattavasti. Tämä puolestaan avaisi uusia mahdollisuuksia investointeihin ja mahdollistaisi yritysten kasvun.

Suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi osuuskuntamallinen yhteistyö. Osuuskuntia on lukumäärällisesti Suomessa vielä varsin vähän. Tutkimuksen perusteella osuuskunta vaikuttaisi olevan sopivin yhteistyön malli Etelä-Karjalan alueen sote-yrityksille.

Osuuskuntamuotoa puoltavat tutkimukseen osallistuneiden mielestä sen riskittömyys ja helppous. Osuuskuntaan liittyminen on investointina varsin pieni. Lisäksi siitä voi erota, jos toiminta ei vastaakaan osuuskunnan jäseneksi liittyneen tavoitteita. Osuuskunnan keskeisenä tehtävänä on tuottaa sen jäsenille hyötyä ja tukea yhteistoimintaa.

Aleksi Seppänen
Tradenomi

Jarmo Kemppinen
Lehtori, liiketalous
Saimaan ammattikorkeakoulu

Uusimmat kategoriassa Talous ja työelämä

Siirry Ylös