Luovan alan hinnoittelu, case kuvataiteilijat

Saimaan amk:n liiketalouden opiskelija Maiju Tuisku pohti opinnäytetyössään kuvataiteilijan teosten hinnoittelua. Hinnoittelua pyrittiin ratkaisemaan käyttämällä apuna erilaisia kustannuslaskennan menetelmiä.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa tarkoituksena oli pohtia teoksen hinnoittelua niin, että se olisi kannattavaa taiteilijalle. Aineistoa hankittiin haastattelemalla neljää kuvataiteilijaa. Haastattelun avulla oli tarkoitus saada selville kustannuksia sekä kokemuksia taiteilijoiden hinnoittelumenetelmistä ja kustannuslaskennasta.

Taiteilijan teoksen hinnoitteluun vaikuttaa moni asia, kuten taiteilijan ikä, tunnettuus, koulutus ja kokemus.

Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan täällä

Taiteilijan yhteistyö kunnan kanssa

Saimaan amk:n liiketalouden opiskelija Anni Knutas selvitti opinnäytetyönään taiteilijan ja kunnan välisiä työ- ja yhteistyösuhteita. Tavoitteena oli saada kattava kokonaiskuva asioista, jotka vaikuttavat uusien suhteiden alkamiseen. Kunnille suunnatulla kyselyllä selvitettiin taiteilijoiden ja kuntien aikaisempia työ- ja yhteistyösuhteita sekä ammatillisia ja liiketaloudellisia vaatimuksia ja toiveita, joita kunnilla on taiteilijoille.

Opinnäytetyötä käytetään Taiteilijana uuteen toimintaympäristöön -toimintamallin rakentamisessa. Opinnäytetyö on kyselytutkimus. Kysely toteutettiin sähköisellä lomakekyselyllä Webropol-työkalun avulla. Tuloksia analysoitiin sekä määrällisillä että laadullisilla menetelmillä. Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin taiteen tekemistä työnä ja elinkeinona, kunnan ja taiteen suhdetta sekä taiteilijan ja taiteen määritelmää. Empiirisessä osassa käytiin läpi kyselyn suunnittelu, toteutus ja tulosten analysointi. Opinnäytetyön kyselyn tuloksia verrattiin Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen julkaiseman tutkimuksen ”Pitäisi laajentaa työalaansa – kuvataiteilijan ammattirooli ja osaamistarpeet tulevaisuuden työelämässä” tuloksiin.

Tutkimustulosten perusteella kunnilla oli taiteilijoille ammattitaitoon, koulutukseen, sosiaalisiin taitoihin ja ammattimaiseen toimintaan liittyviä toiveita. Suurin osa aikaisemmista työ- ja yhteistyösuhteista oli sujunut hyvin. Yksi yhteistyön syntymistä hankaloittava tekijä oli toimintamallien puuttuminen. Tällaisen kuntien ominaispiirteisiin sovellettavan toimintamallin rakentaminen voisi olla yksi jatkotutkimuksen aihe. Koska tutkimus käsittelee pintapuolisesti kaikkia taiteenaloja, voisi toinen jatkotutkimuksen aihe olla vain tiettyyn taiteenalaan keskittyvä, syvempi ja tarkempi kartoitus.

Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan täällä

 

Taidetuulian tuotteistus

Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimaan amk) Taiteilijan uudet roolit –työpaketissa pilotointiin taitelijoiden ansaintamalleja. Yksi piloteista oli Taidetuulia, jossa kuvataidetuokioita järjestettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Armilan kuntoutuskeskuksen eri osastoilla syksyn 2016 aikana. Pilotoinnin jälkeen päätettiin panostaa tuotteistukseen ja laatia Taidetuuliasta myyntijuliste ja -esite. Varsinainen tuotteistus ja esitteen suunnittelutyö ostettiin Saimaan amk:n markkinointiopiskelijoiden osuuskunnalta. Tässä työn tekijät Lidia Dimov ja Heidi Leppänen kertovat työn vaiheista ja lopputuloksesta omilla sanoillaan. Taiteilija Tuulia Iso-Tryykäri ja laskentatoimen lehtori Marianne Viinikainen ohjasivat työtä ja antoivat palautetta tapaamisissa.

Vaikka tuotteistusprojekti sujui mutkattomasti, haasteena oli tuotteistaa ja tuottaa markkinointimateriaalia, jossa yhdistyy Tuulian oma kädenjälki ja markkinoinnillinen sommittelu ja näkökulma. Palvelu on taiteilijan, joten on erityisen tärkeää, että Tuulia kokee tuotoksen omakseen. Loppupalaverissa päädyttiinkin siihen, että projektin lopputuotoksena esitetään kaksi vaihtoehtoista julistetta ja esitettä: 1) Värikkäämpi vaihtoehto, joka edustaa enemmän Lidian ja Heidin liiketaloudellisista lähtökohdista rakentuvaa visuaalista ilmettä ja 2) Tuuliaa enemmän miellyttävämpi minimalistisempi vaihtoehto. Tuulia kommentoi projektia ja vaihtoehtoa kaksi loppupalaverissa seuraavasti: ”Projekti oli antoisa ja opettavainen, mutta pohdin vielä esitteen ja julisteen visuaalista ilmettä ennen varsinaista käyttöönottoa. Lopputulos on jo lähellä toivottua”.

Molempien vaihtoehtojen julisteet ovat tekstin lopussa. Esitteet löytyvät erillisinä linkkeinä.

 

Taidetuulian tuotteistaminen opiskelijoiden kertomana

Aloitimme Taidetuulian tuotteistamisprojektin keväällä 2017. Työnämme oli tuotteistaa Taidetuulia-kuvataidetuokio niiden oppien ja kokemusten pohjalta, joita syksyllä 2016 tehdyssä pilotissa oli tullut asiakkaalle (TaideART-hanke ja taiteilija Tuulia Iso-Tryykäri) ilmi. Tuotteistuksen lisäksi teimme projektissa esitteen ja julisteen palvelun myynnin ja markkinoinnin tueksi.

Projektiryhmässä oli mukana kaksi henkilöä, mikä oli sopivan kokoinen ryhmä tämän kokoisen tuotteistuksen tekemiseen. Tavoitteenamme oli oppia projektin avulla lisää tuotteistuksesta ja hyödyntää jo aikaisemmin koulussa opittuja asioita.

Aloitimme tuotteistamisprosessin tutustumalla tuotteistamiskirjallisuuteen mm. Jari Parantaisen Tuotteistajan taskuraamattu ja Rakenna palvelusta tuote 10 päivässä -kirjoihin. Kirjoissa kerrotaan laajasti ja perusteellisesti tuotteistuksen teorioista sekä annetaan hyviä käytännön vinkkejä, kuinka tuotteistus kannattaa toteuttaa. Kirjojen opit auttoivat meitä rakentamaan tuotteistusprosessille rungon, jota oli helppo soveltaa Taidetuulia-kuvataidetuokiolle sopivaksi.

 

Tuotteistaminen

Tuotteistamisessa on tarkoituksena vastata kysymyksiin “Mitä?”, “Miksi?”, “Kenelle?” ja “Miten?”. Ideana prosessissa on kiteyttää tietyn palvelun ydinkohdat, niin että palvelua on helppo myydä ja ostaa.  Prosessissa on erityisen tärkeää pitää mielessä asiakasnäkökulma, sillä usein palvelun tuottajana huomio on saattanut kiinnittyä asiakkaan kannalta epäolennaisiin asioihin. Tuotteistaminen tekee mm. asiakkaan ostopäätösprosessista helpompaa, kun ostettava palvelu on tarkoin määritelty ja samalla palveluntarjoajan on helppo myydä sitä oikealle kohderyhmälle. Jos tuotteistamisprosessissa on unohdettu asiakasnäkökulma, vaarana on, että markkinointi ja myynti eivät puhuttele potentiaalista asiakasta eikä tarjoa oleellista tietoa palvelusta tai tuotteesta. Tuotteistaminen toimii siis edellytyksenä toimiville markkinointi- ja myyntitoimenpiteille, ja tämän takia me projektissa tuotteistimmekin Taidetuulian ennen markkinointimateriaalien tekemistä.

Taidetuulian tuotteistamisprosessi perustui Jari Parantaisen kehittämään kymmenvaiheiseen tuotteistamisprosessiin (Parantainen 2007, 135).

  1. Päätä kuka on asiakkaasi
    Tuotteistaminen alkaa kohderyhmän määrittelyllä. Kohderyhmän määrittely ja asiakasprofiilin luominen auttavat personoidun ja asiakkaan kannalta relevantin sisällön luomista. Kohderyhmä määritellään heti prosessin alussa, jotta asiakasnäkökulma tulee varmasti huomioiduksi koko palvelussa. Kohderyhmä tulee miettiä tarkasti. Sanotaan, jos myyt kaikille, et todellisuudessa myy kenellekään. Esimerkiksi Taidetuulian tapauksessa määritimme asiakkaaksi Eksoten kaltaiset organisaatiot sekä yksityiset hoitolaitokset.
  1. Tunnista asiakkaasi ongelma
    Hyvä tuote tai palvelu ratkaisee jonkin asiakkaan ongelman. On perusteellisesti mietittävä, mikä on asiakkaan ongelma, jonka palveluntarjoaja haluaa ratkaista. Näin onnistutaan mm. luomaan asiakkaan mielenkiinnon herättäviä argumentteja myyntiin sekä asemoimaan palvelua muihin palveluihin.
  1. Selvitä miksei kukaan ole jo ratkaissut ongelmaa
    Jos tuotteen tai palvelun myyntiin tai toimialaan yleensä liittyy säännöksiä, lakeja tai muita rajoituksia, on ne tiedostettava ja huomioitava tuotteistamisprosessissa.
  1. Kiteytä törkeä lupaus
    Ostaminen on psykologiaa. Tarpeeksi rohkealla lupauksella saadaan herätettyä asiakkaan huomio ja mielenkiinto palvelua kohtaan. Liian ympäripyöreät argumentit hukkuvat massaan.
  1. Asemoi palvelutuotteesi niin, että se erottuu kilpailijoista
    Palvelun myyntiä helpottaa, että palvelulla on kilpailijoista eroavia ominaisuuksia ja elementtejä. Kun nämä ominaisuudet on tiedostettu, on niitä helppo hyödyntää myös myyntisuunnitelman laatimisessa. Tuotteistamisprosessissa loimme arvokäyrän (kuvio 1), jonka avulla on helppo hahmottaa oman palvelun edut muihin samankaltaisiin palveluihin verrattuna. Arvokäyrän pisteiden määrittelyssä ei ole tieteellistä taustaa, vaan ne perustuvat enemmän omaan kokemukseen sekä omasta että kilpailevasta palvelusta.

Arvokayra

Kuvio 1. Taidetuulian arvokäyrä

 

  1. Kuvaa asiakkaan hyödyt
    Kerro asiakkaallesi yksinkertaisesti, miksi tuote tai palvelu kannattaa ostaa. Kukaan ei osta palvelua, jota ei koe tarvitsevansa. Tarpeen luominen onnistuu parhaiten kiteyttämällä asiakkaalle palvelusta saadut hyödyt.
  1. Anna palvelutuotteellesi toimiva nimi
    Kuvaava ja palvelulle sopiva nimi jää asiakkaan mieleen. Taidetuulian tapauksessa meidän ei tähän vaiheeseen tarvinnut puuttua, koska palvelulla oli entuudestaan toimiva nimi käytössä.
  1. Määritä hinta
    Ostaminen helpottuu, kun asiakkaalle on selvää, mitä palvelu maksaa. Hinnoittelun voi tehdä monella eri tavalla, mm. kustannus- tai markkinaperusteisesti. Taidetuuliassa emme määrittäneet palvelulle hintaa. Tästä olimme sopineet taiteilijan ja ohjaavan opettajan kanssa.
  1. Listaa toimitussisältö
    Hinnan ohella on tärkeää tehdä selväksi mitä asiakas tarkalleen ottaen ostaa. Koska Taidetuulia-kuvataidetuokiota ei myydä pelkkänä palvelua, vaan sitä on tarkoitus tuottaa työsuhteessa, tarkka sisällön määrittäminen jää Tuulian ja työnantajan väliseksi.
  1. Käsittele vastaväitteet
    Myyntitilanteessa asiakas keksii aina kysymyksiä tai ongelmia, joiden takia hän ei tee ostopäätöstä. Kun näihin argumentteihin on valmiiksi mietittyjä vastauksia, asiakkaan luottamus lisääntyy, ja ostaminen on todennäköisempää. Argumentit löytyvät esitteen teksteistä.

 

Määrittelimme edellä esitetyt vaiheet Taidetuulian ensimmäisen pilotin loppuraportin perusteella. Raportissa kerrottiin asiat, jotka todettiin toimiviksi ja myös ongelmakohdat tuotiin raportissa hyvin esiin. Tämän lisäksi hyödynsimme alan kirjallisuutta, kun halusimme esimerkiksi pohtia Taidetuulian erottuvuustekijöitä kilpailijoista.

 

Markkinointimateriaali

 Tuulian ja Mariannen kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päätimme tehdä esitteen, joka on suunnattu asiakkaalle eli tässä tapauksessa Eksotelle. Teimme erikseen myös julisteen, joka on kohdistettu loppukäyttäjälle eli henkilöille, jotka osallistuvat Taidetuulia-kuvataidetuokioon. Lähtökohtana työskentelyymme oli se, että materiaalien sisältö tulisi olemaan informatiivinen ja loppukäyttäjän tarpeet huomioiva.

Aloitimme työstämään esitettä, kun olimme saaneet tuotteistuksen lähes valmiiksi. Teimme projektin loppuvaiheessa esitettä ja tuotteistusta samaan aikaan, koska esitteen sisältö tehtiin tuotteistamisprosessissa saatujen tuloksien perusteella. Esitteen teimme Canvalla, joka on ilmainen graafisen suunnittelun ohjelma. Visuaalisen ilmeen suunnittelun pohjalla oli Taidetuulissa tehdyt teokset, joista otimme esimerkiksi vaikutteita esitteemme värimaailmaan. Halusimme tehdä esitteestä informatiivisen ja selkeän. Näytimme eri versioita esitteestä yhteisissä palavereissa, ja muokkasimme sitä asiakkaan toiveiden mukaisesti.

Teimme esitteeseen sekä julisteeseen yhtenäisen ilmeen, jotta markkinointimateriaalit muodostavat helposti tunnistettavan ja eheän kokonaisuuden.

 

Pohdinta

 Koska Taidetuulia-tuokio oli jo pilotoitu ja testattu toimivaksi, meidän ei tarvinnut tuotteistuksessa luoda palveluun uusia elementtejä. Kokosimme palvelun eri osat yhteen ja muodostimme niistä toimivan sekä helposti monistettavan kokonaisuuden. Tuotteistamisprosessi ei siis ollut tässä tapauksessa kovin vaikea.

Perehdyimme projektissa alan kirjallisuuteen lukemalla mm. Kulttuuri ja terveys sekä Vuorovaikutuksellinen tukeminen -kirjoja. Kirjallisuuden avulla pyrimme selvittämään mikä erottaa Taidetuulia-palvelun esimerkiksi taideterapiasta ja potilaille tarkoitetuista musiikkihetkistä. Jotta pystyimme kirjoittamaan markkinointimateriaaleihin myyntiargumentteja, tarvitsimme tutkittua tietoa palvelun hyödyistä.

Vaikka projekti sujui mutkattomasti eteenpäin, haasteena oli tuotteistaa ja tuottaa sellaista markkinointimateriaalia, joka tuntuisi Tuulian mielestä omalta. Palvelu on Tuulian oma ja yksin tuottama, joten on erityisen tärkeää, että Tuulia kokee tuotoksemme omakseen. Tuulian ollessa itse koulutettu kuvataiteilija, koimme välillä vaikeaksi tehdä markkinointimateriaaleista Tuulian taiteelliseen imagoon sopivia. Yritimme kuitenkin sopivassa määrin yhdistää materiaaleissa Tuulian oman kädenjäljen, hyvän sommittelun sekä meidän markkinoinnillisen näkökulman.

 

Tuotteistusprosessin tulos

Seuraavaksi on esitelty tekstit, joiden perusteella esitteen sisältö on luotu.

Mitä?

Taidetuulia on kuvataidetuokio, jossa taiteilija ja osallistuja yhdessä luovat ajatusten pohjalta taideteoksen. Taiteilija ei toimi taidetuokiossa ohjaajana tai terapeuttina, vaan toteuttajana, joka auttaa osallistujaa ilmaisemaan ajatuksensa kuvallisesti. Kuvataidetuokio tuo toivottua vaihtelua ja piristystä arkeen!

Taidetuuliasta tehtiin pilotti syksyllä 2016, jolloin se oli osa TaideART-hanketta. Kuvataidetuokiota järjestettiin tuolloin Eksoten sosiaali-ja terveyspiirin Armilan kuntoutuskeskuksen eri osastoilla. Tuokiosta saatu palaute oli myönteistä ja jatkoa toiminnalle toivottiin.

Kuka?

Taidetuulian toteuttaa ammattitaiteilija, kuvataiteilija YAMK Tuulia Iso-Tryykäri. Taiteilija on pitänyt yksityisnäyttelyitä sekä yhteis- että ryhmänäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Tuulia on ollut mukana useissa taideprojekteissa mm. TaideART, Taide+tarina sekä Hulda ja Kaarle taiteen poluilla. Taidetuulia voidaan toteuttaa asiakkaan toiveiden mukaisesti. Työstä tehdään taiteilijan kanssa työsopimus.

Miksi?

Kuvataiteella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia vointiin ja mielialaan. Kuvataide ja kauneuden kokeminen aktivoivat aivojen mielihyväkeskusta. Taiteilijan ja osallistujan väliset, kahdenkeskiset kuvataidehetket tekevät osallistujan olosta mielekkäämmän. Taidehetket tukevat parantavien prosessien aktivoitumista kehossa ja taiteesta tulee positiivisten tunteiden ja ajatusten lähde. Taidetuulia sopii kaikille ja on sovellettavissa tilanteen mukaan. Taidehetkessä syntyvät teokset jäävät lähtökohtaisesti osallistujalle, mutta ne voidaan jättää myös julkisesti näkyville, mikä mahdollistaa kuvataiteen positiivisten vaikutusten ulottumisen kaikille. Taidehetki on osallistujalle henkilökohtainen, mutta samalla koko yhteisön arkea rikastuttava.

Juliste 1
Juliste 2
Esite 1
Esite 2

Imatran vuoden taiteilijan teos ammentaa kaupungin historiasta

Imatran vuoden 2017 taiteilijan Janette Holmströmin teos julkistettiin lauantaina 26.8.2017 Imatra-päivän iltana Valtionhotellin kupeessa, Inkerin aukion laidalla, aivan Imatran keskustassa.

Kaksimetrinen valoteos ”Hotel Cascade” pohjautuu Imatran historiaan: se on saanut innoituksensa Valtionhotellin edeltäjästä, 1890-luvulla rakennetusta puisesta hotellista, joka ennätti olla pystyssä vain vuoden ennen kuin tulipalo tuhosi sen.

”Olen tutustunut Imatraan kulkien Vuoksen rantateitä. Näiden reittien varsilta löysinkin teokselle paikan, jolla on paljon tarinoita kerrottavanaan. Teos onkin eräänlainen ikkuna Imatran historiaan. Teoksessa mennyt ja nykyhetki kohtaavat ja sulautuvat toisiinsa. Päivällä se heijastaa tätä päivää ja ympäristöään, illan tullen valot syttyvät ja vievät katsojan menneeseen”, Holmström kertoo.

Avajaistilaisuudessa taitelija Janette Holmström esitteli teoksen kaupunkilaisille. Avajaispuheen piti Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Niina Malm. Tilaisuudessa puhui myös Saimaan ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutuspäällikkö Eija Mustonen.

Janette Holmström on päivittänyt teoksen tekovaiheista Instragram-tiliä. Tili löytyy täältä (@Imatran_vuoden_taiteilija). Teosta pystytettiin paikalleen torstaina ja perjantaina 24.–25.8. ja Janette Holmströmin johdolla apunaan Saimaan amk:n taideopiskelija Essi Immonen.

Teos on esillä marraskuun 2017 loppuun asti.

Holmstrom_Cascade_paiva_web_s
Teos Hotel Cascade päivällä

Holmstrom_Cascade_yo_web_s
ja illalla pimeän tultua

_MG_7351
Yhteistyökumppaneina Imatran kaupunki, KiinteistöImatran Seudun Sähkö, Tmi Sami Tella ja Jukan Lasipalvelu.

Lisätietoja: Taiteilija Janette Holmström, 050 401 7127

Taiteilijana uuteen toimintaympäristöön -toimintamalli

Anni Knutas, laskentatoimen opiskelija, Saimaan ammattikorkeakoulu

Marianne Viinikainen, lehtori, KTM, Saimaan ammattikorkeakoulu

Kuinka voidaan edesauttaa kuvataiteilijan työllistymistä? Miten kuvataiteilija voi kehittää itseään ammatinharjoittamiseen liittyvissä asioissa? Mistä taiteilija löytää tietoa, kontakteja ja esimerkkejä uusissa toimintaympäristöissä toimimisesta? Näitä asioita pohdittiin TaideART-hankkeessa ja yhtenä lopputuotoksena syntyi digitaalinen toimintamallin kuvaus ”Taitelijana uuteen toimintaympäristöön”. Toimintamallilla pyritään helpottamaan kuvataiteilijoiden työllistymistä ja uusien onnistuneiden työ- ja yhteistyösuhteiden luomista.

Toimintamallissa esitellään kuvataiteilijan polku, joka alkaa halusta lähteä toimimaan uudessa toimintaympäristössä ja joka päättyy onnistuneeseen työ- ja yhteistyösuhteeseen. Toimintamallissa näytetään, mitä eri vaiheita uuteen toimintaympäristöön siirtymisessä on taiteilijan näkökulmasta. Lisäksi mukana on kolmen toimeksiantajan (kunta, sosiaali- ja terveysala ja yritys) näkökulma, joka antaa tietoa toimeksiantajan toiveista, käytännöistä ja tarpeista.

Taiteilijana uuteen toimintaympäristöön –toimintamallin kuvaus oli yksi TaideART-hankkeen osatoteuttajan Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteista. Kuvaus toteutettiin diaesityksen ja verkkosivuston yhdistelmällä. Toimintamallin kohderyhmä ovat taiteilijat, jotka ovat kiinnostuneet tekemään työtä ja yhteistyötä heille uudessa toimintaympäristössä. Toimintamallin sisältämän tiedon avulla taiteilija pystyy paremmin valmistautumaan tuleviin haasteisiin.

Toimintamallia lähdettiin suunnittelemaan prosessina ja prosessikaaviona. Toimintamallin rungoksi muodostui taiteilijan kulkema polku, joka jaettiin kahdeksaan eri vaiheeseen. Jokainen vaihe sisälsi useamman pisteen, jossa käsiteltiin vaiheeseen liittyviä asioita.

Pisteiden suunnittelussa käytettiin avuksi rekrytointi- ja työnhakuprosesseja sekä Cuporen tutkimusta (2013) ”Pitäisi laajentaa työalaansa – kuvataiteilijan ammattirooli ja osaamistarpeet tulevaisuuden työelämässä”. Tutkimuksessa osa kuvataiteilijoista kertoi saaneensa puutteelliset tiedot ja taidot taiteilijan ammattiin ja toimenkuvaan liittyvistä asioista. Pisteet suunniteltiin juuri näitä esille tulleita puutteita ajatellen, sillä toimintamallin avulla haluttiin tarjota näihin asioihin tietoa ja opastusta.

Kun luonnos polusta ja sen vaiheista oli saatu valmiiksi, kerättiin tietoa polun vaiheisiin ja pisteisiin liittyen. Toimeksiantajan näkökulmaa täydennettiin kunnille tehdyn kartoituksen ja toimeksiantajien haastatteluiden avulla. Taiteilijan näkökulmaa täydennettiin hankkeen työryhmien ja taiteilijoiden palautteen perusteella.

Aluksi toimintamallista oli tarkoitus tehdä interaktiivinen malli, jota käyttäjät voisivat itse tutkia ja selata. Haasteeksi muodostui suuri informaatiomäärä: toteutustyökaluksi valittu ohjelma ei lopulta jaksanut pyörittää esitystä. Siksi päädyttiin toimintamallin esittämiseen diaesityksen avulla.

Lopullisen muodon toimintamalli sai palautekeskusteluiden kautta, jossa eräs työryhmän jäsen mainitsi luonnoksen näyttävän puulta. Näin toimintamalli rakennettiin puun muotoon: matka alkaa ylhäältä latvasta ja jatkuu alas aina juuriin asti. Oikealla puolella on taiteilijaa koskevia asioita ja vasemmalla toimeksiantajan näkökulmaa.

Puu jakautui kahdeksaan eri vaiheeseen: alku, kun taiteilijalle tulee halu lähteä uuteen toimintaympäristöön; tiedon etsintä, jossa esitellään eri keinoja löytää toimeksiantaja; tiedot ja taidot, jossa käsitellään ammatti- ja liiketoimintaosaamiseen liittyviä tietoja; yhteydenotto, jossa annetaan tietoa, keneen kannattaisi ottaa yhteyttä; tapaaminen, jossa käydään läpi sopimusneuvottelut ja oman osaamisen visuaalinen esittäminen; sopimus, jossa käsitellään sopimusmalleja ja sopimuksiin liittyviä yksityiskohtia; uusi työ- tai yhteistyösuhde, jossa käydään työn toteuttamiseen ja yhteydenpitoon liittyviä asioita; sekä onnistuminen, joka on toimintamallin ja puun päätepiste.

Varsinainen tietosisältö on kasattu verkkosivuille: https://taidearttoimintamalli.wordpress.com/. Diaesityksen eri kohdat on suoraan linkitetty verkkosivujen materiaaleihin. Myös verkkosivut on jaettu kahdeksaan osaan toimintamallin mukaisesti. Molemmat diaesitys ja verkkosivusto toimivat sekä itsenäisinä että yhdessä.

Toimintamallin ja sivuston tarkoitus on madaltaa taiteilijan kynnystä lähteä uuteen toimintaympäristöön. Jakamalla tietoa esim. toimeksiantajan toiveista voi taiteilija valmistautua yhteydenottovaiheeseen paremmin. Tavoite on, että toimintamalli ja verkkosivusto ovat oikeasti hyödyllisiä ja toimivia käyttää. Toivottavasti joku niiden avulla saa tarvitsemaansa tietoa toimeksiantajan etsimisestä, oman osaamisen arvioimisesta, yhteydenotosta, sopimuksen teosta ja onnistuneesta työ- tai yhteistyöstä.

Toimintamalli

 

Vuoden taiteilija Imatralla

Janette2

Imatralle on valittu vuoden taiteilija – työskentelyä voi seurata Instagramissa

Imatran kaupunki ja Saimaan ammattikorkeakoulu luovat Imatralle vuoden taiteilija –toimintamallia. Ensimmäiseksi vuoden taiteilijaksi on valittu imatralainen kuvataiteilija Janette Holmström.

Vuoden 2017 kuluessa Holmström suunnittelee ja luo Imatralle julkisen taideteoksen. Teoksen suunnittelu on alkanut ja se on esillä yleisölle elo-syyskuussa.

”Työskentelyssäni lähtökohtina ovat usein aika ja paikka. Tätä teosta olenkin lähtenyt pohtimaan Imatran historian kautta, sillä tällä alueella on kiehtova menneisyys”, kertoo Holmström.

Kaupunkilaiset voivat seurata Holmströmin työn edistymistä Instragram-tilin kautta. Myöhemmin tänä keväänä projektille perustetaan myös blogi.

Vuoden taiteilija on pilottikokeilu. Pilotin tavoitteena on löytää toimintatapa, jonka avulla vuoden taiteilijan valinnasta tehtäisiin kaupunkiin jokavuotinen perinne ja jota voitaisiin toteuttaa myös muissa kaupungeissa.

Jatkossa taiteilija voisi olla eri taiteen alojen paikallinen ammattitaiteilija tai ryhmä, esimerkiksi kuvataiteilija, muusikko tai näyttelijä.

Imatran kaupunki on hankkeessa mukana yhteistyökumppanina.

 

Lisätietoja:
Taiteilija Janette Holmström, 050 401 7127
Instagram: https://www.instagram.com/imatran_vuoden_taiteilija2017/

Teksti: Jonna Mielonen-Jumisko

Taidetuulia-simulaatio Lappeenrannassa

IMG_1375

Kaksi TaideART-hankkeessa mukana olevaa Saimian kuvataiteen opiskelijaa oli kärpäsinä katossa Taidetuulia-istunnoissa. Opiskelijat taltioivat tapahtumaa valokuvaten, maalaten sekä piirtäen ja näin testaten tarinamuotoista dokumentointia.

IMG_1649

Huhtikuussa 2017 kuvataiteilija Tuulia Iso-Tryykäri piti Taidetuulia-sessiota ja asiakkaina oli kolme sosionomi-opiskelijaa Saimaan ammattikorkeakoulusta. Saimme seurata, mitä kolmen 45-minuuttisen session aikana paperille ilmestyi. Tunnelma oli vähän jännittynyt ylimääräisen yleisön takia, mutta hyvin äkkiä Taidetuulia-simulaation asiakkaat pääsivät vauhtiin.

IMG_1363

Keskustelu kävi rauhallisena, välillä naurettiin ja muisteltiin suhdetta maalaukseen tai yleisesti kulttuuriin. Välillä oltiin hiljaa. Siveltimet sutivat ja kynät piirsivät papereille värejä. Sessiota seuraavat taideopiskelijat tallensivat tapahtumaa.

kuvapari

IMG_1630

IMG_1662

IMG_1634

IMG_1469

Istunnon aikana sai maalata tai piirtää, tai vain keskustella. Miltä ikinä sillä hetkellä tuntui. Toiset vapautuivat, joko verbaalisesti tai paperille ja keskittyivät.

IMG_1659

IMG_1619

IMG_1653 copy

IMG_1342

Session jälkeen sitä seuranneella oli keventynyt olo. Asiakkaana olleet sosionomi-opiskelijatkin kiittelivät kokemuksesta, 45 minuuttia olivat kuluneet nopeasti.

Taidetuulia

Lokakuun myötä Lappeenrannassa, Armilan sairaalan osastoilla on mahdollisuus viettää henkilökohtaisia taidehetkiä kuvataiteilija Tuulia Iso-Tryykärin kanssa. Ajatuksena on, että taiteilija toimii tapaamisissa aktiivisena taiteen tekijänä ja halutessaan taiteen tekemiseen saa osallistua. Tapaamisessa työskennellään huomioiden osallistujien omat kiinnostukset: voidaan keskustella päivän kuulumisia, jonka ohessa taiteilija voi kuvittaa näitä kuulumisia tai muita muistoja, tehdä nopean maalauksen toivotusta aiheesta, piirtää pikamuotokuvan tai vaikka lukea lehdestä kulttuuriuutisia. Tärkeintä on läsnäolo, jonka yhteydessä taide on väline tuottaa ja tallentaa yhteisiä kokemuksia ja muistoja.

Taidetuulia järjestetään torstaisin aikavälillä 6.10. – 15.12.2016. Tapaamiset taiteilijan kanssa ovat kestoltaan 45 minuuttia ja niitä on neljä päivässä. Ensimmäinen tapaaminen klo 9:30 – 10:15, toinen 10:30 – 11:15, kolmas 12:30 – 13:15 ja neljäs 13:30 – 14:15.

Taidetuuliaa vetää kuvataiteilija Tuulia Iso-Tryykäri. Kuvataiteilijaksi Iso-Tryykäri on valmistunut Saimaan ammattikorkeakoulusta 2009 sekä 2013 kuvataiteilijan ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta. Hän työskentelee pääsääntöisesti maalauksen parissa poiketen pienimuotoisesti välillä myös mm. videon pariin.

Taidetta lasien alla

Ensimmäinen toteutunut TaideART-hanke tuotti Lappeenrannassa sijaitsevaan Kolme Lyhtyä -ravintolaan uudet lasinaluset. Taiteilijoina Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen.

lasinalusta1

lasinalusettausta
Kuvat: Noomi Levo, kuvataiteen opiskelija, Saimaan amk

Tiedote 5.10.2016
Taiteilijat ja yritykset hakevat uusia yhteistyön muotoja – Ravintola Kolme Lyhtyä saa huomenna uudet lasinaluset
Lappeenrantalainen ravintola Kolme Lyhtyä saa pian uudet lasinaluset oluttuoppien alle. Uudet alustat poikkeavat totutuista, sillä ne ovat kahden lappeenrantalaisen taiteilijan, Sirpa Hynnisen ja Vesa-Ville Saarisen käsienjälkeä.
Alustat ovat syntyneet osana TaideART- hanketta, jonka tavoitteena on löytää taiteilijoille uudenlaisia ansaintakeinoja ja yhteistyömuotoja esimerkiksi yritysten kanssa. Lasinaluset ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka taiteilijoiden työtä voidaan hyödyntää yritysmaailmassa.
”Hankkeessa järjestettiin avoin ideakilpailu 2016 vuoden alussa. Toteutettavan idean valitsivat hankkeen ja Eekoon edustajat yhdessä. Taiteilijoiden osaaminen on lähes käyttämätön voimavara yritysmaailmassa”, kertoo Eija Mustonen Saimaan ammattikorkeakoulusta.
Ajatus Kolmen Lyhdyn lasinalusista sai alkunsa, kun hankkeeseen osallistuvat taiteilijat ryhtyivät hankkeen alettua pohtimaan, mitä taiteilijat voisivat yhteistyökumppaneiden kanssa tehdä. Etelä-Karjalan Osuuskauppa (Eekoo) innostui ajatuksesta uusia perinteisen kulttuuriravintolansa lasinaluset.
Hynninen ja Saarinen toteuttivat alustat Eekoon tarpeita kuunnelleen. Lasinalusissa yhdistyvät Kolmen Lyhdyn värikkääseen historiaan liittyvät tarinat, luonne kulttuuriravintolana sekä ilmapiiri, jossa työntekijät tuntevat asiakkaansa ja kaikki ovat kuin yhtä perhettä.
”Kuuntelimme kolmen jo eläkkeelle siirtyneen tarjoilijan tarinoita siitä, mitä Kolmessa Lyhdyssä on vuosien varrella tapahtunut. Idea toteutuneeseen aluseen lähti tarinoista”, Saarinen kertoo.
Eekoon näkökulmasta TaideART-projekti ja yhteistyö taiteilijoiden kanssa on sujunut erinomaisesti.
”Mielenkiintoisen hankkeen lopputuloksena syntyi uniikki, päivittäiseen käyttöön tuleva taideteos, joka kertoo tarinan ravintolan värikkäästä historiasta. Uskomme uusien lasinalusten olevan myös asiakkaiden mieleen”, toteaa Eekoon ravintolatoimialajohtaja Aleksi Vuorinne.
Lasinalustat vihitään käyttöön torstaina 6.10 klo 9 Ravintola Kolmessa Lyhdyssä (Kauppakatu 27, Lappeenranta). Paikalla on taiteilija Vesa-Ville Saarinen sekä Etelä-Karjalan Osuuskaupan ja TaideART-hankkeen edustajat. Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.
 
Jonna Mielonen-Jumisko, tiedottaja, Saimaan amk
.

TaideART

Taiteilijan ansaintamallit, roolit ja toimeentulo

Luovan talouden merkityksen korostuminen liittyy koko taloudellisen tuotannon murrokseen. Luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämisestä muilla aloilla on tullut merkittävä kilpailutekijä. Tuotteistaminen, oman taiteen esilletuominen ja toimivien toimintamallien soveltaminen vaativat taitoja, jotka eivät suoranaisesti liity taiteen tekemiseen ja luomisprosessiin. Ne tukevat taiteilijan menestystä ja ovat siksi välttämättömiä, mutta ovat taiteen ulkopuolisina taitoina kehitettävissä vasta taiteellisen perusosaamisen jälkeen. Taiteilijan ansaintamallit, roolit ja toimeentulo (TaideART) on kuuden ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, jonka aikana kehitetään ja pilotoidaan taiteilijoille tuotteistamisen keinoja ja tuotemalleja yhteistyössä työelämän (mukana yrityksiä, kuntia ja yhdistyksiä) ja useiden eri taidealojen kanssa.

Lue lisää TaideART hankkeesta: http://www.taidearthanke.fi/

Taiteilijan uudet roolit
Taiteilijan uudet roolit -työpaketissa kehitetään perusta uusille ansaintamalleille kolmessa erilaisessa koeympäristössä.
Yhteistyökumppaneina ovat Imatran kaupunki ja sen tekninen toimiala, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) sekä Etelä-Karjalan osuuskauppa (Eekoo). Mukana olevat yritykset ja julkisen sektorin tahot ovat sitoutuneet
ideoimaan, suunnittelemaan ja testaamaan erilaisia kuvataiteilijoiden ansaintaan liittyviä toimintamalleja yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun ja visuaalisten alan ammattilaisten, korutaiteilijoiden ja taidekäsityöläisten (Kaakon taide) kanssa. Työpaketissa tarkastellaan kaupunkiympäristöä, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä kauppaa ja kuluttajapalveluissa niin rakennetun ympäristön kuin yksittäisen ihmisenkin näkökulmasta.