Taiteilijana uuteen toimintaympäristöön -toimintamalli

Anni Knutas, laskentatoimen opiskelija, Saimaan ammattikorkeakoulu

Marianne Viinikainen, lehtori, KTM, Saimaan ammattikorkeakoulu

Kuinka voidaan edesauttaa kuvataiteilijan työllistymistä? Miten kuvataiteilija voi kehittää itseään ammatinharjoittamiseen liittyvissä asioissa? Mistä taiteilija löytää tietoa, kontakteja ja esimerkkejä uusissa toimintaympäristöissä toimimisesta? Näitä asioita pohdittiin TaideART-hankkeessa ja yhtenä lopputuotoksena syntyi digitaalinen toimintamallin kuvaus ”Taitelijana uuteen toimintaympäristöön”. Toimintamallilla pyritään helpottamaan kuvataiteilijoiden työllistymistä ja uusien onnistuneiden työ- ja yhteistyösuhteiden luomista.

Toimintamallissa esitellään kuvataiteilijan polku, joka alkaa halusta lähteä toimimaan uudessa toimintaympäristössä ja joka päättyy onnistuneeseen työ- ja yhteistyösuhteeseen. Toimintamallissa näytetään, mitä eri vaiheita uuteen toimintaympäristöön siirtymisessä on taiteilijan näkökulmasta. Lisäksi mukana on kolmen toimeksiantajan (kunta, sosiaali- ja terveysala ja yritys) näkökulma, joka antaa tietoa toimeksiantajan toiveista, käytännöistä ja tarpeista.

Taiteilijana uuteen toimintaympäristöön –toimintamallin kuvaus oli yksi TaideART-hankkeen osatoteuttajan Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteista. Kuvaus toteutettiin diaesityksen ja verkkosivuston yhdistelmällä. Toimintamallin kohderyhmä ovat taiteilijat, jotka ovat kiinnostuneet tekemään työtä ja yhteistyötä heille uudessa toimintaympäristössä. Toimintamallin sisältämän tiedon avulla taiteilija pystyy paremmin valmistautumaan tuleviin haasteisiin.

Toimintamallia lähdettiin suunnittelemaan prosessina ja prosessikaaviona. Toimintamallin rungoksi muodostui taiteilijan kulkema polku, joka jaettiin kahdeksaan eri vaiheeseen. Jokainen vaihe sisälsi useamman pisteen, jossa käsiteltiin vaiheeseen liittyviä asioita.

Pisteiden suunnittelussa käytettiin avuksi rekrytointi- ja työnhakuprosesseja sekä Cuporen tutkimusta (2013) ”Pitäisi laajentaa työalaansa – kuvataiteilijan ammattirooli ja osaamistarpeet tulevaisuuden työelämässä”. Tutkimuksessa osa kuvataiteilijoista kertoi saaneensa puutteelliset tiedot ja taidot taiteilijan ammattiin ja toimenkuvaan liittyvistä asioista. Pisteet suunniteltiin juuri näitä esille tulleita puutteita ajatellen, sillä toimintamallin avulla haluttiin tarjota näihin asioihin tietoa ja opastusta.

Kun luonnos polusta ja sen vaiheista oli saatu valmiiksi, kerättiin tietoa polun vaiheisiin ja pisteisiin liittyen. Toimeksiantajan näkökulmaa täydennettiin kunnille tehdyn kartoituksen ja toimeksiantajien haastatteluiden avulla. Taiteilijan näkökulmaa täydennettiin hankkeen työryhmien ja taiteilijoiden palautteen perusteella.

Aluksi toimintamallista oli tarkoitus tehdä interaktiivinen malli, jota käyttäjät voisivat itse tutkia ja selata. Haasteeksi muodostui suuri informaatiomäärä: toteutustyökaluksi valittu ohjelma ei lopulta jaksanut pyörittää esitystä. Siksi päädyttiin toimintamallin esittämiseen diaesityksen avulla.

Lopullisen muodon toimintamalli sai palautekeskusteluiden kautta, jossa eräs työryhmän jäsen mainitsi luonnoksen näyttävän puulta. Näin toimintamalli rakennettiin puun muotoon: matka alkaa ylhäältä latvasta ja jatkuu alas aina juuriin asti. Oikealla puolella on taiteilijaa koskevia asioita ja vasemmalla toimeksiantajan näkökulmaa.

Puu jakautui kahdeksaan eri vaiheeseen: alku, kun taiteilijalle tulee halu lähteä uuteen toimintaympäristöön; tiedon etsintä, jossa esitellään eri keinoja löytää toimeksiantaja; tiedot ja taidot, jossa käsitellään ammatti- ja liiketoimintaosaamiseen liittyviä tietoja; yhteydenotto, jossa annetaan tietoa, keneen kannattaisi ottaa yhteyttä; tapaaminen, jossa käydään läpi sopimusneuvottelut ja oman osaamisen visuaalinen esittäminen; sopimus, jossa käsitellään sopimusmalleja ja sopimuksiin liittyviä yksityiskohtia; uusi työ- tai yhteistyösuhde, jossa käydään työn toteuttamiseen ja yhteydenpitoon liittyviä asioita; sekä onnistuminen, joka on toimintamallin ja puun päätepiste.

Varsinainen tietosisältö on kasattu verkkosivuille: https://taidearttoimintamalli.wordpress.com/. Diaesityksen eri kohdat on suoraan linkitetty verkkosivujen materiaaleihin. Myös verkkosivut on jaettu kahdeksaan osaan toimintamallin mukaisesti. Molemmat diaesitys ja verkkosivusto toimivat sekä itsenäisinä että yhdessä.

Toimintamallin ja sivuston tarkoitus on madaltaa taiteilijan kynnystä lähteä uuteen toimintaympäristöön. Jakamalla tietoa esim. toimeksiantajan toiveista voi taiteilija valmistautua yhteydenottovaiheeseen paremmin. Tavoite on, että toimintamalli ja verkkosivusto ovat oikeasti hyödyllisiä ja toimivia käyttää. Toivottavasti joku niiden avulla saa tarvitsemaansa tietoa toimeksiantajan etsimisestä, oman osaamisen arvioimisesta, yhteydenotosta, sopimuksen teosta ja onnistuneesta työ- tai yhteistyöstä.

Toimintamalli

 

Vuoden taiteilija Imatralla

Janette2

Imatralle on valittu vuoden taiteilija – työskentelyä voi seurata Instagramissa

Imatran kaupunki ja Saimaan ammattikorkeakoulu luovat Imatralle vuoden taiteilija –toimintamallia. Ensimmäiseksi vuoden taiteilijaksi on valittu imatralainen kuvataiteilija Janette Holmström.

Vuoden 2017 kuluessa Holmström suunnittelee ja luo Imatralle julkisen taideteoksen. Teoksen suunnittelu on alkanut ja se on esillä yleisölle elo-syyskuussa.

”Työskentelyssäni lähtökohtina ovat usein aika ja paikka. Tätä teosta olenkin lähtenyt pohtimaan Imatran historian kautta, sillä tällä alueella on kiehtova menneisyys”, kertoo Holmström.

Kaupunkilaiset voivat seurata Holmströmin työn edistymistä Instragram-tilin kautta. Myöhemmin tänä keväänä projektille perustetaan myös blogi.

Vuoden taiteilija on pilottikokeilu. Pilotin tavoitteena on löytää toimintatapa, jonka avulla vuoden taiteilijan valinnasta tehtäisiin kaupunkiin jokavuotinen perinne ja jota voitaisiin toteuttaa myös muissa kaupungeissa.

Jatkossa taiteilija voisi olla eri taiteen alojen paikallinen ammattitaiteilija tai ryhmä, esimerkiksi kuvataiteilija, muusikko tai näyttelijä.

Imatran kaupunki on hankkeessa mukana yhteistyökumppanina.

 

Lisätietoja:
Taiteilija Janette Holmström, 050 401 7127
Instagram: https://www.instagram.com/imatran_vuoden_taiteilija2017/

Teksti: Jonna Mielonen-Jumisko

Taidetuulia-simulaatio Lappeenrannassa

IMG_1375

Kaksi TaideART-hankkeessa mukana olevaa Saimian kuvataiteen opiskelijaa oli kärpäsinä katossa Taidetuulia-istunnoissa. Opiskelijat taltioivat tapahtumaa valokuvaten, maalaten sekä piirtäen ja näin testaten tarinamuotoista dokumentointia.

IMG_1649

Huhtikuussa 2017 kuvataiteilija Tuulia Iso-Tryykäri piti Taidetuulia-sessiota ja asiakkaina oli kolme sosionomi-opiskelijaa Saimaan ammattikorkeakoulusta. Saimme seurata, mitä kolmen 45-minuuttisen session aikana paperille ilmestyi. Tunnelma oli vähän jännittynyt ylimääräisen yleisön takia, mutta hyvin äkkiä Taidetuulia-simulaation asiakkaat pääsivät vauhtiin.

IMG_1363

Keskustelu kävi rauhallisena, välillä naurettiin ja muisteltiin suhdetta maalaukseen tai yleisesti kulttuuriin. Välillä oltiin hiljaa. Siveltimet sutivat ja kynät piirsivät papereille värejä. Sessiota seuraavat taideopiskelijat tallensivat tapahtumaa.

kuvapari

IMG_1630

IMG_1662

IMG_1634

IMG_1469

Istunnon aikana sai maalata tai piirtää, tai vain keskustella. Miltä ikinä sillä hetkellä tuntui. Toiset vapautuivat, joko verbaalisesti tai paperille ja keskittyivät.

IMG_1659

IMG_1619

IMG_1653 copy

IMG_1342

Session jälkeen sitä seuranneella oli keventynyt olo. Asiakkaana olleet sosionomi-opiskelijatkin kiittelivät kokemuksesta, 45 minuuttia olivat kuluneet nopeasti.

Taidetuulia

Lokakuun myötä Lappeenrannassa, Armilan sairaalan osastoilla on mahdollisuus viettää henkilökohtaisia taidehetkiä kuvataiteilija Tuulia Iso-Tryykärin kanssa. Ajatuksena on, että taiteilija toimii tapaamisissa aktiivisena taiteen tekijänä ja halutessaan taiteen tekemiseen saa osallistua. Tapaamisessa työskennellään huomioiden osallistujien omat kiinnostukset: voidaan keskustella päivän kuulumisia, jonka ohessa taiteilija voi kuvittaa näitä kuulumisia tai muita muistoja, tehdä nopean maalauksen toivotusta aiheesta, piirtää pikamuotokuvan tai vaikka lukea lehdestä kulttuuriuutisia. Tärkeintä on läsnäolo, jonka yhteydessä taide on väline tuottaa ja tallentaa yhteisiä kokemuksia ja muistoja.

Taidetuulia järjestetään torstaisin aikavälillä 6.10. – 15.12.2016. Tapaamiset taiteilijan kanssa ovat kestoltaan 45 minuuttia ja niitä on neljä päivässä. Ensimmäinen tapaaminen klo 9:30 – 10:15, toinen 10:30 – 11:15, kolmas 12:30 – 13:15 ja neljäs 13:30 – 14:15.

Taidetuuliaa vetää kuvataiteilija Tuulia Iso-Tryykäri. Kuvataiteilijaksi Iso-Tryykäri on valmistunut Saimaan ammattikorkeakoulusta 2009 sekä 2013 kuvataiteilijan ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta. Hän työskentelee pääsääntöisesti maalauksen parissa poiketen pienimuotoisesti välillä myös mm. videon pariin.

Taidetta lasien alla

Ensimmäinen toteutunut TaideART-hanke tuotti Lappeenrannassa sijaitsevaan Kolme Lyhtyä -ravintolaan uudet lasinaluset. Taiteilijoina Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen.

lasinalusta1

lasinalusettausta
Kuvat: Noomi Levo, kuvataiteen opiskelija, Saimaan amk

Tiedote 5.10.2016
Taiteilijat ja yritykset hakevat uusia yhteistyön muotoja – Ravintola Kolme Lyhtyä saa huomenna uudet lasinaluset
Lappeenrantalainen ravintola Kolme Lyhtyä saa pian uudet lasinaluset oluttuoppien alle. Uudet alustat poikkeavat totutuista, sillä ne ovat kahden lappeenrantalaisen taiteilijan, Sirpa Hynnisen ja Vesa-Ville Saarisen käsienjälkeä.
Alustat ovat syntyneet osana TaideART- hanketta, jonka tavoitteena on löytää taiteilijoille uudenlaisia ansaintakeinoja ja yhteistyömuotoja esimerkiksi yritysten kanssa. Lasinaluset ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka taiteilijoiden työtä voidaan hyödyntää yritysmaailmassa.
”Hankkeessa järjestettiin avoin ideakilpailu 2016 vuoden alussa. Toteutettavan idean valitsivat hankkeen ja Eekoon edustajat yhdessä. Taiteilijoiden osaaminen on lähes käyttämätön voimavara yritysmaailmassa”, kertoo Eija Mustonen Saimaan ammattikorkeakoulusta.
Ajatus Kolmen Lyhdyn lasinalusista sai alkunsa, kun hankkeeseen osallistuvat taiteilijat ryhtyivät hankkeen alettua pohtimaan, mitä taiteilijat voisivat yhteistyökumppaneiden kanssa tehdä. Etelä-Karjalan Osuuskauppa (Eekoo) innostui ajatuksesta uusia perinteisen kulttuuriravintolansa lasinaluset.
Hynninen ja Saarinen toteuttivat alustat Eekoon tarpeita kuunnelleen. Lasinalusissa yhdistyvät Kolmen Lyhdyn värikkääseen historiaan liittyvät tarinat, luonne kulttuuriravintolana sekä ilmapiiri, jossa työntekijät tuntevat asiakkaansa ja kaikki ovat kuin yhtä perhettä.
”Kuuntelimme kolmen jo eläkkeelle siirtyneen tarjoilijan tarinoita siitä, mitä Kolmessa Lyhdyssä on vuosien varrella tapahtunut. Idea toteutuneeseen aluseen lähti tarinoista”, Saarinen kertoo.
Eekoon näkökulmasta TaideART-projekti ja yhteistyö taiteilijoiden kanssa on sujunut erinomaisesti.
”Mielenkiintoisen hankkeen lopputuloksena syntyi uniikki, päivittäiseen käyttöön tuleva taideteos, joka kertoo tarinan ravintolan värikkäästä historiasta. Uskomme uusien lasinalusten olevan myös asiakkaiden mieleen”, toteaa Eekoon ravintolatoimialajohtaja Aleksi Vuorinne.
Lasinalustat vihitään käyttöön torstaina 6.10 klo 9 Ravintola Kolmessa Lyhdyssä (Kauppakatu 27, Lappeenranta). Paikalla on taiteilija Vesa-Ville Saarinen sekä Etelä-Karjalan Osuuskaupan ja TaideART-hankkeen edustajat. Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.
 
Jonna Mielonen-Jumisko, tiedottaja, Saimaan amk
.

TaideART

Taiteilijan ansaintamallit, roolit ja toimeentulo

Luovan talouden merkityksen korostuminen liittyy koko taloudellisen tuotannon murrokseen. Luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämisestä muilla aloilla on tullut merkittävä kilpailutekijä. Tuotteistaminen, oman taiteen esilletuominen ja toimivien toimintamallien soveltaminen vaativat taitoja, jotka eivät suoranaisesti liity taiteen tekemiseen ja luomisprosessiin. Ne tukevat taiteilijan menestystä ja ovat siksi välttämättömiä, mutta ovat taiteen ulkopuolisina taitoina kehitettävissä vasta taiteellisen perusosaamisen jälkeen. Taiteilijan ansaintamallit, roolit ja toimeentulo (TaideART) on kuuden ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, jonka aikana kehitetään ja pilotoidaan taiteilijoille tuotteistamisen keinoja ja tuotemalleja yhteistyössä työelämän (mukana yrityksiä, kuntia ja yhdistyksiä) ja useiden eri taidealojen kanssa.

Lue lisää TaideART hankkeesta: http://www.taidearthanke.fi/

Taiteilijan uudet roolit
Taiteilijan uudet roolit -työpaketissa kehitetään perusta uusille ansaintamalleille kolmessa erilaisessa koeympäristössä.
Yhteistyökumppaneina ovat Imatran kaupunki ja sen tekninen toimiala, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) sekä Etelä-Karjalan osuuskauppa (Eekoo). Mukana olevat yritykset ja julkisen sektorin tahot ovat sitoutuneet
ideoimaan, suunnittelemaan ja testaamaan erilaisia kuvataiteilijoiden ansaintaan liittyviä toimintamalleja yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun ja visuaalisten alan ammattilaisten, korutaiteilijoiden ja taidekäsityöläisten (Kaakon taide) kanssa. Työpaketissa tarkastellaan kaupunkiympäristöä, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä kauppaa ja kuluttajapalveluissa niin rakennetun ympäristön kuin yksittäisen ihmisenkin näkökulmasta.

Yhteystiedot

Taiteilijan uudet roolit työpaketti

Sisällön asiantuntija Eija Mustonen
eija.mustonen [at] saimia.fi
040 7633690

Projektiasiantuntija Outi Peippo
outi.peippo [at] saimia.fi
040 5940634

Projektiasiantuntija Marianne Viinikainen
marianne.viinikainen [at] saimia.fi
040 4867852

Projektipäällikkö Sari Lyytikäinen
sari.lyytikainen [at] saimia.fi
0400 531 559